Hae tästä blogista

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Loppuviikkoa ja alku viikkoa...

Keskiviikko oli siis oikea yllätysten päivä...tuntui että kaikkia alkoi loksahdella paikoilleen. Olisi siis edessä uusi työ ja uusi elämä. Torstai päivä menikin ihan vaan ollessa ja sulatellessa keskiviikon uutisia.

Nyt täytyikin miettiä mitä sitä yrittäisi tehdä ennen töihin menoa, koska oli vaan siirtänyt ja siirtänyt asioita, kun ajattelin että onhan tässä kesä aikaa. Nyt täytyikin alkaa suunnittelemaan päiviä uudestaan.

Poika oli jo pitkään tovonut että lähtisimme käymään Joensuussa  vaateostoksilla, mutta täytyi vaan siirtää sitä käyntiä ainakin siihen että hän sai kipsin pois jalastaan. Nyt olikin oikea hetki lähteä shoppailemaan, saanhan itsellekin uusia työvaatteita.

Niimpä perjantaina työkkärissä käynnin jälkeen päätimme hurauttaa Joensuuhun shoppailemaan. Pojalle löytyikin muutama paita ja housut, mutta niitä farkkuja joita olimme lähteneet sinne etsimään ei sitten löytynytkään. Takkiakin etsimme mutta sitäkään ei mieluista löytynyt.

Itselle löysin pari kpl jakkuja ja muutama paita niiden jakkujen kanssa pidettäväksi.
Oranssin värinen kauluspaita Seppälästä.
Seppälässä oli myös tosi ihana takki, jonka olisi halunnut. Mutta nuukuus iski ja jätin ostamatta. Nyt harmittaa niin vietävästi..joten täytyy varmaan se vielä ennen töihin lähtöä käydä sieltä hakemassa. Näinhän se on että kannattaa ottaa se mikä tuntuu hyvältä ja johon iskee silmänsä, koska sitten se jää harmittamaan. Netistäkin kävin katsomassa että  olisiko sen sieltä voinut tilata, mutta ei siellä ollut enää sitä kokoa minkä olisin tarvinnut.

Musta jakku H&M:ltä
Kauluspaita H&M:ltä

Musta paita H&M:ltä

Jakku H&M:ltä
Lauantaina sitten ajattelimme vielä käydä poitsun kanssa täällä paikallisessa Kekäleessä katsastamassa niitä farkkuja. Ja yllätys, yllätys täältähän ne löytyi. Sekä paikalisesta urheiluliikkeestä löytyi kevät takkikin, siinä näemme turha on lähteä merta etemmäs kalaan, niinkuin sanonta kuuluu. Kaikki löytyy lähempää kuin osaamme arvatakkaan.

Lauantaina ostin myös kaupasta herkullisen täytekakun ja pyysin ystävätärtä miehineen kahville juhlistamaan minun uutta työpaikkaa. Mukava oli turista siinä kahvittelun lomassa kaikesta mukavasta.

Siinä sitten ihme ja kumma miehen joka täällä asuu suusta pulsahti ne sanat joita olin odottanut jo pari vuotta. Meille saattaisi tulla se kauan kaipaamani kesähuone. Hieno homma...

Sunnuntai oli ihan lepopäivä ei oikeestaan mitään ihmeempää, ai no tietenkin käväisinhän tuolla naapuri maan puolella auton tankin täytössä. Sieltä tullessani ajattelin että soitampa entiselle työkaverille joka asuu siinä matkan varrella, että mitä sille kuuluu...siinä soitellessani hän pyysi käymään kahvilla joten sit vaan kurvasin heille päivä kahveelle. Siinä menikin sitten tunnin verran kun parannettiin maailmaa. Oli muuten tosi mukava rupattelu hetki.

Loppu päivä menikin Tähdet Tähdet ohjelmaa katsellessa, ai että se Didi on toOoosi hyvä. Toivottavasti se voittaa..näin minä ainakin toivon.

Maanantai tuli aina liian nopeasti niin kuin ennenkin, mutta nyt se tuntui tulevan vielä liiankin nopeasti...koska vapaat loppuu ja kohta on töihin mentävä. Mutta odotan kyllä innolla pääsyä uuteen työpaikkaani...

Maanantai alkoi ihan normaalisti, viimeinen aamutreeni salilla, koska kun töihin menen niin silloin pitää noi sali kerrat jättää iltaan. Salilta tultuani sain puhelin soiton mieheltä joka meillä asuu, että hiekkakuorma on tilattu siihenkin kesähuoneen pohjaan. Niimpä nyt olisi vain aloitettava paikan määrääminen ja mittojen ottaminen.

Paikka johon kesähuone tulee on keskellä pihamaata, siinä on entuudestaan vanha iso pyöreä kukkapenkki, joten sen  kaivaminen ylös on sitten vuorossa seuraavaksi. Reunuskivet pois ja kaikki kasvit vesiastioihin odottelemaan uutta kukkapenkkiä.
Siinpä sitä askaretta pääsiäispyhiksi.

Jotenkin sitä vaan viivästyttää tuonne hammaslääkäriin menoa, mutta tänään tuntui siltä että nyt kyllä on pakko. Yhdestä hampaasta on puolet murentunut pois poikkeen, joten vähän särkyäkin alkoi jo olla. Joten ei auta muu kuin mennä hampilääkäriin. Niimpä sitten loppu päivä ollaankin turpaturvoksissa.Oli muuten mukava juoda päiväkahvia kun puolet valui toiselta puolen pois...ei siis todellakaan hauskaa.

Saimpahan taas uuden puhelinsoiton siltä mieheltä joka meillä asuu, että tulisinko hänet hakemaan Joensuusta, ja voisin kuulumma samalla käydä ostamassa sen takin joka jäi harmittamaan. Hän lupasi vielä sen maksaakin.. yees...jotenkin hetkeäkään miettimättä lupasin.

Heh hee mie saan sittenkin  ehkä sen takin, pitää vielä soittaa sinne liikkeelle, että onhan se varmasti vielä siellä.

Tämmöistä nyt tälläkertaa meillä...katsellaan mitä tuo loppuviikko tuo tullessaan. Tiedossa siis uuden työn aloitusta...piharakentamista....ja ehkä näätte sen miun uuden ihanan takinkin....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olisi kiva lukea käynnistäsi blogissani...Olisitko kiva ja jättäisit jäljen käynnistäsi..:)