Hae tästä blogista

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Pikkaisen pääsiäistä laitettu piristykseksi meidänkin kotiin...sormet upotettu multaan sekä Suomen koiranäyttelyjen lopetuksen hieno päätös kotinäyttelyt!



 Oikein mukavaa aurinkoista huhtikuuta, vaikka välillä tuli vielä lunta niin nyt aurinko paistaa ja keli lämpenee. Vaikka tässä on välillä ollut hermo pinnassa ja muutenkin on tuntunut että kaikki menee päin prinkkalaa eikä mikään onnistu niin siitä huolimatta on pidettävä mieli korkealla ja yrittää raahustaa eteenpäin. Töissä on ollut tässä viimeaikoina niin rankkaa että tuntuu kuin kaikki kaatuisi päälle sekä hermo on ollut todellakin pinnassa ja siitä ovat saaneet kuulla myös sekä työtoverit että kaikki muutkin ystävät ja tuttavat, pyydän sitä anteeksi, en yleensä ole näin vittumainen ihminen (vai olenko?)mutta nyt on vaan ollut todellakin hermo pinnassa. Mutta nyt alkaa loma ja aion nauttia siitä kaikin tavoin, enkä ajattele mitään negatiivisia asioita vaan yritän pysyä positiivisena niin kuin ennen vanhaan.

 Vaikka en pääsiäisenä olekaan kotona niin siitä huolimatta piti kuitenkin laitella vähän väriä tuonne pihalle kun alkoivat näyttää nuo callunat jo ihan hirveiltä.

Kuistille etuoven viereen laittelin vähän narsisseja tuomaan vähän piristystä. 



Kyllä se kummasti piristää mieltä kun saa jotain väriä vaihdettua tähän oven eteen, on se paljon mukavampi tulla kotio.


Pikkuisen sain jo aloitettua niitä Melissan tunikoita. Posti toi viikko sitten minulle tollasen lehden josta saa muutamia kaavoja joita voi sitten vähän tuunailla mieleisekseen. En muuten edes tiennyt että tuollainen lehti on olemassa, ennen vanhaan kun omille lapsilleni ompelin noita vaatteita niin oli sellainen kuin Muotimuksu jota ei näköjään enää ole, tai en ole ainakaan mistää löytänyt. 
No tuosta kuitenkin sain sen tunikan kaavan piirrettyä ja kankaat leikattua mutta sitten loppui aika sekä inspiraatio. Mutta kohta on pakko saada se ommeltua koska olen lähdössä tällä viikolla sinne mumminmussukan luokse ja olisi kiva jos voisi sen tunikan viedä tullessaan.


Koska on aurinkoisia päiviä tässä ollut jo muutamia ja viikko sitten oli jo tosi lämmin päivä, niin me Nupun kanssa nautiskeltiin auringosta yhdessä tuolla kesähuoneessa.


Ensin nautiskeltiin Nupun kanssa ja sitten sinne tuli meidän kaveriksi Nitta.


Emmekä me pitkään tarvinneet olla kolmestaan kun seuraamme saapui myös Netta.


Ja yllätys yllätys kohta meitä oli jo viisi ja meidän kaveriksi saapui myös Kusti...


Siinä me sitten nautiskelimme viidestään kun kaverit alkoi pyörittämään päätänsä ja ihmettelin että mikähän heiltä on nyt hävinnyt....


Eikä tarvinnut pitkään miettiä kuka heiltä oli kadoksissa, eli Nella. Niimpä me sitten koko konkkaronkan kanssa nautiskelimme ensimmäisistä kevään auringon säteistä kesähuoneessa.....Ja kaikki nautti...



Pitkän rankan työrupeaman jälkeen on tosi kiva jäädä ansaitulle kahden viikon lomalle jonka kruunaa puhdas koti. Loma pitää aloittaa lasillisella valkkaria ja oikaista jalat sohvalle sekä nauttia vaan olostaan.



Mikäs sen parempaa on kuin tämä Suomen näyttelyiden lopetus vähäksi aikaa on lopettaa oman kylän näyttelyissä ja vielä suhtkoht hyvällä menestyksellä.

Kiteen koiranäyttely 13.4.2019
Tuomarina Madsen Jessie Borregaard, Denmark
JUN ERI, JUK 1 SA, PU 3 VASERT

Arvostelu: (suurinpiirtein mitä sain selvää tuosta arvostelusta)
12 months old, young male, under developing, very pleasing head, could be a bit longer in muzzle, correct bite healthy eyes of correct size, lovely dark colour, enouger flat skull, well placed ears urth good feathering, still need should develop in chest and depthy of chost, well angulated in fint and rear, well set tail correct coat did coat structure, moves with teach and drive from side still needs to form up his in bacli fiam teach behind. ( siis ei hajuakaan mitä tuossa lopussa lukee)

Kuva on Joensuun näyttelystä @lumikattiphotos
Jos joku saa paremmin tuosta selvää niin kertoisko miullekin...


 Nitta Kiteen näyttelyssä 13.4.2019
Tuomarina Madsen Jessie Borregaard, Denmark
JUN ERI, JUK 2 (kukaan junnunarttu ei saanut SA:ta)

Arvostelu:

16 months, well developed for her age. Pleasing head, correct flat skull and well set ears under good featherning. correct eye set. good colour, a bit deep in stop, correct bite, correct leng of neck, for age, well developed in forechest and deptu of chest, well set tail, good angulation in behind but need to muscle up, correct and fine in front movement, too narrow and in sound behind, good coat and coat shucfure.


Kuva on Joensuun näyttelystä @lumikattiphotos

Viimeisenä muttei vähäisempänä oli sitten meidän Nuppu.

Nuppu Kiteen näyttelyssä 13.4.2019
Tuomarina Savolainen Tuula
NUO ERI, NUK 1 SA, PN 4

Arvostelu:

23kk erinomaiset mittasuhteet, esiintyy ryhdikkäästi, hyvä omenan muotoinen pää. Isot tummat silmät, hyvä asentoiset korvat, hyvät isot hampaat, hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Hieman pehmeät ranteet, tilava rintakehä voisi olla hieman pidempi ja lanneosa lyhempi. Erinomainen häntä, tehokkaat tarmokkaat liikkeet.


Kuva on Joensuun näyttelystä @lumikattiphotos

Vaikka se otti taas vähän tuonne hermopinteeseen kun jäi varsinkin Nupulta se serti saamatta oman kylän näyttelystä, niin siitä huolimatta olen tosi iloinen ja onnellinen kaikkien hyvään näyttelymenestykseen. 

Kustin varasertistä olen erittäin onnellinen ja odottelen mitä tuo komea poika vielä tuokaan kunhan ensin kasvaa ja saa massaa tuonne runkoonsa. 

Nupun kohdalla olen luullut vähän liikoja, joten parempi että olen tullut maan pinnalle enkä odottele hänen kohdallaan sitä kuuta taivaalta. Pitää vain hyväksyä tosi asiat ettei se mikään huippu koira olekaan vaikka olen niin luullut. Katsotaan miten hän tuosta vankkenee ja annetaan hänellekin vielä aikaa. Yksi murheen kohta tuossa tytössä on, eli se kun se köyristää nykyään liikkeessä tuota selkäänsä, ollaan nyt pariin otteeseen käyty hänen kanssaan tuolla fyssärillä ja hänen mielestään kaikki kireydet pitäisi olla sieltä jo poissa. Tulevana maanantaina mennään uudestaan katsotaan mitä se sanoo tällä kertaa, jos siellä ei ole kireyttä niin sitten on jotain muuta ongelmaa ja se on meidän ensin selvitettävä ennenkuin jatkamme näitä näyttelyitä.

Kyllä ne nuo näyttelyt ovat rankkoja niin koirille kuin emännällekin. Nuppukin sammui sohvalle mamman syliin heti kun päästiin kotiin.


Samoin Nitta kaivautui tuonne sohvantyynyn päälle ja otti pienet tirsat..


Komea Kustikin painoi päänsä sohvatyynyyn ja tiedä häntä mitä se siinä sottailee...Ajattelee varmaan että ihanaa kun vihdoin pääsi kotiin...


Niimpä oli sit näyttelyt näytelty täällä Suomen kamaralla ja voimme valmistua kesään. Vuorossa oli siis noiden taimien kouliminen sunnuntaipäivän ratoksi.


Osan taimista heitin roskiin koska en todellakaan tarvitse niin paljoa mitä noista olisi tullut. Muutaman ylimääräisen kyllä istutin vien ne sitten Melissalle tuliaiseksi kun menen sinne loppuviikosta.


Nyt olisi muutama paprikantaimi koulittuna.


Sekä valkoisia samettiruusuja.


Tavallista tomaattia.

Kirsikka tomaattia.



Lisää valkoista samettiruusua...


Tämmöistä oli meikäläisellä nyt tässä huhtikuun alussa. Nyt alkaa sitten loma ja lomalla tämä mummi matkustaa pitkästä aikaa mumminmussukan Melissan luokse keskiviikkona. Samalla reissulla pyörähdetään katsomassa Latvian Riika kaupunki Nitan, Kustin sekä Nupun kanssa koiranäyttelyjen merkeissä. Koskaan en ole Latviassa käynyt joten odotan innolla jo pelkästään sen paikan näkemistä vaikka sieltä ei mitään menestystä tulisikaan, otan sen vaan lomareissuna.

Oikein ihanaa ja aurinkoista kevättä pidetään lippu korkealla ja mieli virkeänä, sen aion minä ainakin tehdä enkä murehdi enää menneitä enkä tulevia. Otetaan vastaan kaikki mitä elämällä on annettavana hymyssä suin ja positiivisella mielellä...

Seuraava postaus tuleekin varmasti kertomaan mitä olen lomallani tehnyt, jos ketä vielä kiinnostaa meikäläisen höpinät niin pysykäähän kuulolla ja ketä ei niin voi pysyä kaukana....





sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Kyllä elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa...

Tervehdys taas kaikille. Nyt ei puhutakkaan enää koiranäyttelyistä eikä mistään muustakaan ikävästä vaan aurinko paistaa ja odotellaan ihanaa kesää näin kevään korvalla. Pahoittelen tässä nyt jo ensiksi koska muutama postaus on ollut karua luettavaa ja pipo on ollut tosi kireällä. Olen itsekin lukenut nuo postaukset nyt parikin kertaa läpi ja ihmetellyt että mikä ihme minua on vaivannut koska ikinä siis ikinä en ole ollut noin negatiivinen.

Mutta kaikille tiedoksi että puoli vuotta olen ollut tiukoilla kuin viulunkieli, niin sepä onkin sitten kostautunut ja neljä viikkoa on podettu unettomuutta sekä päänsärkyä. Töissä olen yrittänyt, huom. yrittänyt tehdä kolmen ihmisen hommia tämän puoli vuotta ja siksi olen nyt aika puhki. Olen huomannut nyt että ennen sitä on jaksanut puurtaa täysillä vaikka työtaakka on ollut aivan mahdoton, mutta nyt kun ikää on tullut lisää niin jossakin menee se raja, ei vaan yksin kertaisesti enää jaksa. Niinkuin kaikki varmasti tietävät että yleensä olen ihan mukava ja suvaitsevainen ihminen eikä minua niinkään mikään heilauttele, mutta nyt on todellakin väsymys ottanut vallan ja on alkanut vituttamaan kaikki. Pyydän sitä lukijoiltani anteeksi ja lupaan parantaa tapani. Nyt kirjoittelen teille vain mukavia asioita ja aloitan tästä postauksestani.

Eli kevät alkaa olla jo pitkällä ja puutarha odottelee kesää, niimpä minäkin aloin jo suunnittelemaan kesään kukkaloistoa sekä pikkuisen joitain hyötykasvejakin ajatellut. Pari viikkoa sitten kävin ostamassa sisäkukille lannoitteita ja varsinkin sanintpauliat tykkäävät näistä lannoitekävyistä. Viime keväänä laitoin kaikille santuille yhden kävyn ruukkuunsa niin ne kukkivat koko kesän. Tällä hetkellä ne pitävät nyt taukoa kukkimisesta joten ajattelin että jospa näillä saisin ne taas kukkimaan.


Pelargoniat jotka menivät talven yli tuolla peräkammarissa niin niiden vuoro oli myös. Vaihdoin kaikille mitkä ovat vähänkin hengissä niin mullat ja osalle uudet ruukut. Näihin tökkäsen sitten vähän ajan päästä noita lannoitetikkuja, katsotaan miten hyvin nämä sitten kukkivat ensi kesänä. Aika monta pelargoniaa menikin talven yli niistä olen todella yllättynyt ja innoissani.


Vaikka vannoin muutama vuosi sitten että mitään en kylvä siemenestä koska ei ole paikkaa niitä taimia pyöritellä tässä huushollissa, niin siitä huolimatta kuitenkin viherpeukalona laitoin kun laitoinkin tänä keväänä muutaman siemenen multaan.
 Tässä on sitten muutama tomaatti, kirsikkatomatti, paprika ja valkoisia samettiruusuja.


Vaikka on jo puutarhan hoitoa aloitettu seinien sisäpuolella niin kun ulos katsoo niin vielä on piiitkä matka ennenkuin se kesä tulee. Lunta on ihan hitokseen ja välillä tulee taivaan täydeltä lisää. Mutta jos vanhat merkit paikkansa pitävät niin uusi lumihan pitäisi olla vanhan surma, sitä toivotaan...



Pari viikkoa sitten kun oli vähän virtaa enemmän niin kaivoin tuolta kaapin perukoilta ompelukoneetkin esille ja ajattelin virkistää vähän tuota ompelutaitoakin. Paikallisesta kangaskaupasta löysin aivan ihania kankaita ja niimpä tekaisin työvaatteeksi uudet tunikat. Mitään kaavoja minulla ei näihin ollut mutta kekseliäänä tyttönä keksin että  olin ostanut vähän aikaa sitten Tokmannilta tosi kivan tunikan ja siitä saisi tosi hyvät kaavat näillekin itsetekemille. 

Ei siis kuin tuumasta toimeen ja kankaan levitykseen sen jälkeen se valmis tunika tuohon päälle ja niimpä siitä tuli sitten kaksi tosi kivan mallista tunikaa.



Kankaita jäi vielä jonkun verran joten näistä onkin tarkoitus tehdä sille mumminmussukka Melissalle samanlainen tunika ja varmaa samaa sarjaa olevat trikoot myös. Kunhan saan ne valmiiksi niin sitten ollaan,  mummi ja Melissa samassa muodissa. 
Harmittaa hirveästi muutenkin kun ei ole ollut aikaa eikä jaksamista tehdä Melissalle mitään kivoja vaatteita vaikka olisi kuinka mieli tehnyt.


Siinä ne omat tunikat sitten ovat valmiina. Tuo harmaa näyttää tosi isolta ja leveeltä tuossa kuvassa vaikka todellisuudessa se on ihan saman kokoinen kuin tuo vaaleanpunainenkin. Näistä tuli kyllä niin kivat että tällä mallilla aion tehdä näitä vielä lisääkin.


Tämä pioni kangas on kyllä niin namu että tästä minä tykkään.



Kun nyt aloitettiin noiden siemenien kylväminen niin sain postissa yks päivä näitä keijunmekon siemeniä. Fasessa on se puutarharyhmä niin siellä ilmoittivat että olisi näitä siemeniä tarjolla joten pyysin että lähettäisivät niitä myös minulle. Saa nähdä lähtevätkö itämään.


Olipa mukava yllätys viime sunnuntaina kun lumet olivat tulleet katolta. Tuo seinän viereinen aita on ihan palasina ja sähköjohto roikkuu tuossa irrallaan. Luulempa että kun nuo saakelin lumet sulaa niin meillä on taas terassin ja tämän aidan korjausta ennen kesää.


Monikin tietää että olen ollut tosi urheilullinen ja liikkunut aikaisemmin tosi paljon. Mutta sekin on jäänyt ihan sen takia ettei ole jaksanut enää töiden jälkeen lähteä mihinkään. Aikaisemmin on herätty aamullakin neljältä ja lähdetty karvakorvien kanssa tunnin lenkille mutta olisiko se vanhuus vai mikä kun nyt mielellään nukkuu siihen asti kun kello soi ja yrittää vaan jaksaa lähteä töihin. 

Viime viikonloppuna kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja valjastin tämän konkkaronkan hihnoihin ja lähdimme lenkille kun oli niin kiva keli. Kelihän oli mitä mahtavin mutta niinkuin kuvasta näkyy meillä mentiin suoraan pesuhuoneeseen näiden rapatassujen kanssa. Eikä tässä vielä kaikki, koska tuota lunta oli tullut tuolta katolta niin sieltä mistä yleensä lähdetään ja mistä tullaan lenkiltä eli tuolta takaovesta josta on suora käynti tuonne pesuhuoneeseen. Niin nyt siellä oli metrin korkuinen lumivalli ja meidän piti kulkea etuovesta ja voitte vaan uskoa mitkä rapatassujen jäljet tulivat tuohon sisälle kun talsimme koko kämpän läpi pesuhuoneeseen, ei ollut kiva ei.




Olen ainoastaan leikannut noilta junnuilta noita tassukarvoja näyttelyitä varten, joten Nellalla ja Netalla on tallaiset piiitkät tassukarvat etteivät tassut palele talvelle. Mutta jos nyt saan itseni liikkeelle ja aletaan käymään näiden karvatassujen kanssa tuolle lenkillä niin oli aika leikata näidenkin tassukarvat ettei tuota rapaa tule ihan mahdottomasti tänne sisälle. Niimpä muutama päivä sitten nostin tytöt tuohon trimmipöydälle ja leikkelin molempien neitien tassut näin siistiksi.


 Nyt on pari viikkoa kulunut siitä kun kylvin noita siemeniä noihin purkkeihin ja yllätys yllätys siellä on elämää.


Kirsikkatomaatit ovat hyvin lähteneet kasvamaan, annan olla vielä vähän aikaa ja sitten alan koulimaan niitä pienempiin ruukkuihin.

Samoin nämä tavan tomaatit ovat myös lähteneet kasvamaa.

Samettiruusut ovat vähän vaivalloisemmin itäneet mutta kyllä siellä muutama on lähtenyt.



Paprikatkin just ja just itävät, mutta toivottavasti lähtevät ihan hyvin vielä tuosta kasvamaan.


Keijunmekot ovat siis vasta n. viikko sitten kylvetty joten näissä ei vielä taimia näy, odotellaan jospa nämäkin vielä itävät, toivotaan parasta ja pelätään pahinta.


Pelargoniat ovat mullanvaihdon ja ruukutuksen jälkeen ihan hyvässä kunnossa. Pari on vähän kitukasvusempaa joten saattaa olla että ne viskaan vielä pois mutta toivossa on hyvä elää jospa ne vielä tuosta lähetevät.


Käytiinhän myö viime sunnuntaina vähän verestämässä näyttelymuistia mätsärissä. Aika haasteellista oli pyörähtää kehässä kolmen koiran kanssa jotka kaikki kuuluivat junioreihin, mutta kyllähän me se hoidettiin. Kusti tosin joutui jäämään kilpailukehästä pois kun ei ollut tarpeeksi lisäkäsiä...
Tässä Nitan taidon näyte.


Nitta on kyllä tosi nätti vaikka itse sanonkin, muut saa olla siitä ihan mitä mieltä tahansa.


Entäs Nuppu sitten, se se osaa kyllä olla terhakkana. Nuppu olikin sinisten kakkonen joten ei se ihan huonosti mennyt.


Koska tämä oli tämmöinen leikkimielinen koiranäyttely niin pitihän meidän vähän hassutella, vaikka kyllähän me hullutellaan muutenkin....


Kilpailukehään sain Nitalle onneksi työkaverin esittämään, tässä kuvassa Nitta on edes vähän paikoillaan mutta muuten se ei tykännyt yhtään että minä olen Nupun kanssa tuossa edessä. Iso kiitos työkaverille kun esitti Nitan vaikka ei se helppoa ollut.. Niinkuin tuolla jo aikaisemmin kerroin niin Kusti joutui valitettavasti odottelemaan kärrissä.


Nyt ei äksyillä eikä olla pahalla mielellä kun aurinkokin paistaa ja kesä tulee. Kunhan saan itseni kuntoon niin luulen että meillä kaikilla on parempi olla. Neljän viikon päänsäryn ja unettomuuden hoito on aloitettu, luulen että kyllä se elämä vielä voittaa. 

Onneksi muutama vuosi sitten mies joka meillä asuu osti itselleen tämän hieronta istuimen joululahjaksi, niin tälle on nyt käyttöä. Otin tämän tuolta komerosta pari päivää sitten ja laitoin tuohon olohuoneen tuolille, tällä hierotaan sitten kaikki kiristykset ja puristukset pois että päänsärky loppuu ja elämä hymyilee. On muuten tosi tehokas laite suosittelen.


Tämmöistä kuuluu meille tällä hetkellä eikä jaksa enää murehtia vanhoja asioita vaan iloita siitä mitä on, elämä on liian lyhyt murehtimiseen sen olen tullut tässä huomaamaan, koskaan ei tiedä mikä päivä on viimeinen. 
Koiranäyttelyistä sen verran että olen yliviivannut kalenterista kaikki Suomen näyttelyt tämän vuoden puolelta, paitsi huhtikuun alusta tuon Kiteen oman näyttelyn. Tulin siihen tulokseen että jos se ei ole enää kivaa ja kiristää vain hermoja sekä tuo lisää noita harmaita hiuksia niin silloin on aika pitää taukoa. Huhtikuussa käväistään tuon kolmikon kanssa siellä Latviassa ja toukokuussa Liettuassa ihan lomamatkan tarkoituksella, tuli menestystä tai ei, se ei haittaa. Mieli tekisi käväistä toukokuussa myös tuossa Viipurissa mutta jos en saa siihen ketään kaveriksi niin yksin en uskalla lähteä. Mutta näistä sitten lisää reissujen jälkeen. 

Nyt pidetään mieli korkealla ja nautitaan elämästä koska koskaan ei tiedä mikä päivä on viimeinen eikä siksi murehdita, oikein ihanaa ja aurinkoista kevättä kaikille lukijoilleni pidetään lippu korkealla.