Cavatar

Viime viikonloppuna tuli pyörähdettyä Nastolassa mummonmussukan luona. Ai että oli taas ihana nähdä tätä pientä suloista tyttärentytärtä pitkän ajan jälkeen. Melissa olikin oppinut tosi kivasti lisää tuota kävelemistä ja mentiin sellaisella vauhdilla että oksat pois. Kuntoilukin aloitettiin tyttöjen kanssa tässä pari viikkoa sitten. Koska kelit ovat olleet niin lämpimät ettei voinut ajatellakaan illalla lenkkeilyä, niin ei auttanut kuin herätä kello neljältä aamulla ja hipaista tunnin lenkki ennen töihin lähtöä niin silloin on viileää ja sekä tytöt että emäntä jaksavat kävellä sellaista reipasta vauhtia. Mutta pikkaisen juttua viime viikonlopusta jonka vietin tyttären perheen luona Nastolassa. Reissu oli raskas mutta antoisa, oli aivan ihanaa nähdä taas pikkuinen Melissa tyttönen ja todeta taas kerran miten onnellinen olen että elämässäni on tollainen mumminmussukka. Perjantaina siis heti töiden jälkeen käänsin auton keulan kohti Nastolaa kyydissä kaksi pientä karvatassua, Nitta ja Nup

Niin se on vaan aikaa vierähtänyt taas parisen viikkoa. Lomalta paluu töihin oli tosi raskasta varsinkin kun edessä oli suoraan kuuden päivän työputki. Lauantaina alkoi työpäivän jälkeen olla ihan oikeasti puhti poissa, vaikka olikin ollut kolme viikkoa lomalla niin ei kyllä tuntunut siltä. Sunnuntaille olin ilmoittanut Nupun Tuusniemen koiranäyttelyyn ja tuntui että ei kyllä millään jaksa lähteä koska sunnuntai oli ainoa vapaa päivä. Siinä sitten väsyksissä lueskelin noita tuomaripurinoita ja siellä kerrottiin tästä meidän tulevasta sunnuntai tuomarista että hän on todellinen naamatuomari jolle turha on tavan tallaajan viedä koiriaan, koska palkintosijat ovat kasvattajien ja toisten tuomareiden koirille.  Tämän luettuani oli vielä ennestäänkin sitä mieltä etten todellakaan jaksa lähteä katsomaan sen tuomarin arvostelua Nupun kanssa. Kuitenkin sain onnekseni hyvin nukuttua sen yön ja niimpä jostain kumman syystä auton keula osoittikin kohti Tuusniemeä sunnuntai-aamuna. Saavuinkin juuri