Hae tästä blogista

tiistai 25. lokakuuta 2016

Alkuviikon mietteitä ja askarteluja..mm..suodatinpussikranssin teko-ohje, onnittelukortti, betonitöille löytyneet paikat....

Mukavaa tiistai-iltaa, elämä taitaa sittenkin hymyillä minullekkin...
jotenkin vaan olen saanut itseäni niskasta kiinni ja alkaa huvittamaankin jotain tehdä..

Sunnuntaipäivä meni ihan vain makoillessa ja nauttiessa, mutta aamulenkille kuitenkin jaksoin itseni nostaa sängystä ylös... ja jo alkoi kaikenlaisia askartelujuttuja pyöriä mielessä jospa sitä jotain näin aikansa kuluksi tekisi...

Maantaipäivä aloitettiin aamulenkillä ja se oli mukavaa pitkästä aikaa..Tuliaisiksi keräsin matkanvarrelta pienen kimpun luonnon kukkia..ihan outoa oli että tien varret kukkii vielä ihan mukavasti..oli myös päivänkakkaroita..

Nämä kukat pääsivät ilostuttamaan vielä olohuoneen ja keittiön maljakkoon oksien kaveriksi.



Maanantaipäivä oli ihan mukava, aamulenkin jälkeen pörhälsin suorittamaan opetuslupaa varten kirjalliset ja jo kolmen ensimmäisen kysymyksen jälkeen tuli sellainen tunne että ei helkkari nyt ei mene läpi, mutta ihme ja kumma läpihän se mennä pärähti 3 virheellä :) Siitä jatkoinkin hyvillä mielin kohti kuntosalia ja maanantai-aamun treeniin kuului jalkatreeni.. jalkaprässiä, etureisilaitetta, maastavetoa, lantionnostoa tangolla ja pohkeet...

Sen jälkeen olikin kiva istahtaa kampaajan tuoliin ja nauttia kun saa taas uuden hiustyylin, tai vanha tyyli jatkui vähän lyhempänä vain.

Illan hämärässä mieleni teki alkaa kokeilemaan sitä suodatinpussikranssia, vaikka olin luvannut itselleni etten sitä tee koska kaikki niitä tekee. Mutta kuitenkin mieli teki kokeilla, kysäisinkin tyttäreltä että haluaisikohan hän sellaisen voisin tekaista. No onneksi hän halusi, tai sanoi senkus teet :)

Ensimmäinen vaihe kranssin tekoon olikin sitten sen pohjan tekeminen, koska minulla ei ollut valmista styroksrengasta piti pohja tehdä muulla lailla.

Niimpä tekaisin sen sanomalehdestä ensin ruttasin tommoisen pötkylän  jonka sitten muotoilin ympyräksi ja sen päälle elmukelmua ja siinä oli pohja valmiina.


Seuraavaksi otin kaksi suodatinpussipaperia ja laitoin päällekkäin. Siihen lasia apunakäyttäen piirsi isomman ja pienemmän ympyrän, jonka sitten kiinnitin keskeltä nitojalla. Näitä tämmöisiä piirtelin kerralla valmiiksi aikamoisen kasan ja sitten vasta leikkasin kaikki kerralla.


Tässä on näitä kakkaroita valmiiksi leikattuna.


Lopuksi kun kaikki kakkarat oli leikattu valmiiksi niin aloitin sitten yksi kerros kerrallaan rutistella kasaan, kun se oli ihan rutussa niin sitten aloin avaamaan varovasti, näin siitä saadaan tämmöinen ruusuke.


Seuraavaksi olikin sitten vuorossa kuumaliimalla liimaus siihen sanomalehti/kelmupohjaan. Ensin kiinnitin ruusukkeet keskelle riviksi, seuraavaksi kiinnitin ulkoreunaan ja lopuksi vasta sisäreunaan. Sisäreuna on helpompi tehdä takapuolelta, näin näkee ja saa ruusukkeet helpommin kiinni.

Niimpä alkoi ollakin sitten kranssi koristelua vaille valmis. Seuraavana olikin koristelemisen vuoro. Ensimmäin kokeilu oli kietoa ohutta hopeanauhaa kranssin ympärille ja laittaa pienet posliinienkelit nauhojen väliin. Tämä ei kuitenkaan oikein miellyttänyt silmää.



Lopuksi kuitenkin laitoin koristeeksi vain ohuesta pitsistä tehdyn rusetin jonka keskelle liimasin kuumaliimalla enkelin. Enkeleitä laitoin vielä sopivin välein kuumaliimalla kranssiin.

Nyt alkoi miellyttää myös silmää, ja vaikka itse sanonkin niin minusta tuosta tuli kaunis <3




Tiistaipäivä alkoi normaalisti aamulenkillä ja aamupalan jälkeen oli vuorossa myös salilla käynti. Matkan varrella käväisin ostamassa vähän korttiaskartelu tarvikkeita koska kohta voisi askarrella myös joulukortteja. Tokmannille oli tullut paljon kaikenlaista askartelutarviketta, eikä ollut kalliita. Näistä saa kyllä aika kivoja kortteja, korttipohjia minulla onkin jäänyt viime joulusta.


Nuo oli joulukortteihin ja nämä on toisenlaisiin, esim. onnittelukortteihin. Minun pitäsikin tehdä ainakin yksi kihlajais-onnittelukortti, näistä varmaankin sellaisen saan tehtyä.



Niimpä tuumasta toimeen, kun nyt oli tarvikkeita niinpä tekaisin sitten tommosen onnittelukortin. Joulukortit saavat vielä odottaa vuoroaan,



Päivän päätteeksi kävin laittamassa vielä ne valetutpitsiliinateokset tuonne ulos ns. paikoilleen. Pieniin pitsivaluihin laitoin kynttilät ja isompiin laitoin havuja.

Kuistilla koristelee nyt nämä pienet pitsivalut joissa on kynttilät sisällä, aika kivat niistä tuli.




Pitihän se käydä laittamassa kynttilä palamaan tuonne roskakatokseenkin, piristämään entistä työkaveria kun se käy tuon roskiksen tyhjentämässä <3


Isoimpiin valujuttuihin laitoin havuja ja niiden vierelle kynttilän.


Portin pieleen laitoin ne isommat valuhommelit ja niihin laitoin vähän havuja ja muutaman maalatun koivunoksan.



Loppupäivästä tekaisin tänäänkin vielä yhden suodatinpussikranssin, koska siitä eilisestä kranssista jäi vielä noita valmiita ruusukkeita jäljelle. Tämä tuleekin sitten minulle itselleni jouluksi. Laitoin siihen vähän joulunpunaista, punaistapitsiä rusetiksi, pieniä pehmeitä punaisia palloja joihin liimastin tommoset valkoiset tähdet valmiista tarra-arkista.



Tässäpä nämä valmiita kranssit odottelevat sitten paikkaansa, eli tuo kokonaan valkoinen lähtee matkustamaan loppuviikolla Nastolaan ja pienempi jää meille odottamaan joulua.


Tämmöinen päivä oli eilen ja tänään..

Tiistaipäivän lopuksi alkoikin tulla jo talvi, maa saa valkoisen huntuharson päällensä.. Minä niin tykkään että tulee lunta, ei ole niin synkkää ja pimeää...

Ensi lumi ❄ yees 😍👍😘 minä tykkään 💞 💕 #ensilumi #firstsnow #lunta #talvitulee #valkoinenmaa



Oikein mukavaa tiistai-iltaa ja mukava kun kävit blogissani. Katsotaan nyt mitä tuleman pitää loppu viikosta. Mielessäni kytee aivan ihanat virkatut pitsipallot, jotka haluaisin vielä tehdä ja laittaa niihin valot... Katsotaan joko aloitan niiden tekemisen tällä viikolla vai jääkö ensi viikkoon.

Kipaisehan katsomassa aina välillä jos vaikka jotain mielenkiintoista olisi tapahtunut.




lauantai 22. lokakuuta 2016

Lauantaipäivän ajatuksia, risujen maalausta sekä vanhan tarjoittimen uusi elämä.


Lauantaiaamu, kello oli herättämässä 8 aikaan, jotenkin vain ei jaksanut nousta ylös. Kello kiinni ja eikun unta kaaliin, mikäs pakko tässä nykyisin on herätä. 
Heräsin sitten kuitenkin vähän yli yhdeksän, aamulenkille..no ei huvita, en lähde. Koirat ulos ovesta ja annoin niiden juosta tuossa aitauksessa, kyllähän ne saa tuostakin vähän liikuntaa.

 Aamupalaksi puuroa ja kahvia, kyllä nyt jaksaa. Mutta mitä, viime yönä suunnittelin kaikenlaista, koska nykyisin ei nukuta illalla vaan kaikki asiat pyörii vain päässä heti kun meinaa käydä nukkumaan.

Kaikenlaisia ideoita pursuaa joita suunnittelen sitten yöllä, 
 ja tänään voisikin niitä sitten ehkä toteuttaa, risujen maalausta ja vanha tarjoitin lojuu tuolla kaapissa käyttämättömänä jospa sen vaikka tuunaisi uuteen uskoon....

Aamupalan jälkeen eikun lämpimästi päälle, koska tuolla ulkona on kylmä ihan oikeesti...
 Keräsin muutaman risun tuolta koivusta ja lehtikuusesta, muutaman kuivuneen kukan oksan nappasin
 myös tuolta kukkapenkistä. 

Oksat asettelin sitten tommoiselle pahville tuohon
 pihamaalle ja eikun spraypullo valkoista maalia. Sillä suihkutin sitten nuo valkoisiksi. Ihan ei yksi pullo riittänyt vaan piti välillä käydä hakemassa kaupasta lisää :)


Kun risut oli maalattu oli tämän vanhan tarjoittimen vuoro. Ensin aloitin tarjoittimen hiomisen että saan tuon kuvion siitä pois, sekä lakan joka oli myös siihen laitettu. 
 Tasaiset pinnat hioin ensin koneella, joka sitten otti ja hajosi. Niimpä jatkoin hiomista käsin.


Kun tarjoitin oli hiottu oli maalaamisen vuoro. 
Maalina käytin tätä Vintage Paint kalkkimaalia. 


Tarjoittimen maalasin vain yhden kerran koska halusin että siitä tulee vähän semmoinen  rustiikkinen :)


Kun risut ja tarjoitin olivat kuivuneet niin sitten olikin vuorossa niiden esille laitto. Olohuoneen pöydälle halusin tehdä noista risuista asetelman, eli muutaman tuijan oksan kävin myös hakemassa ja sen keskelle noita maalattuja oksia.

No,  ei nyt mitenkään hieno mutta menettelee.


Keittiön pöydälle laitoin sitten tuon "uuden" tarjoittimen ja siihen pöydällä jo valmiiksi olevat  kynttilän ja maljakon. Maljakkoon   laitoin myös niitä maalattuja risuja ja vähän myös noita tuijan oksia. No jaa, siinähän se on :)



Loppu päivä menikin vähän harjoitellessa noita opetuslupakirjallisia koska maanantaina on sitten oltava varma että ne menee läpi, ei ole varaa maksaa 30 € moneen  kertaan.

Tämmöinen päivä oli tänään....
Huominen päivä on varmaankin taas yhtä tylsä, meinaan nimittäin lukea taas noihin kirjallisiin, olisi kyllä kiva jotain tuusatakin mutta se jää nähtäväksi. Pitäisi varmaankin laitella jonnekin ne valuhommelitkin, kun vain saisi ajatuksen että mihin ne laittaisi....

Kiitoksia käynnistäsi ja hyvää lauantai-iltaa...käväisen kurkkaamassa olenko huomenna saanut mitään aikaiseksi, yritän jotakin käydä teille kertomassa :)



perjantai 21. lokakuuta 2016

Blogissa tämänhetkisiä ajatuksia ja joitakin tuusailuja :(





Hei taas, luulempa että tämä blogi herää taas henkiin. Vuosi on vierähtänyt siitä kun olen viimeksi kirjoitellut tähän blogiin, olin silloin työttömänä joten silloin oli aikaa tätäkin kirjoittaa.

Viime lokakuussa 5.10 aloitin kuitenkin työt ja olin onnellinen että vihdoinkin vuoden työttömänä olon jälkeen sain töitä. Työtehtävät olivatkin tosi mielenkiintoisia ja todellakin tykkäsin olla tässä työpaikassa töissä. Ensimmäiset viikot ja taisi mennä kuukausiakin oli haasteellisia koska kaikki oli uutta, oli uudet atk-ohjelmat jotka piti opetella ihan alustapitäen ja kun ne ohjelmat sai opeteltua siirryttiin taas uuteen ohjelmaan joten opittavaa riitti. Työ olikin sellainen johon panostin todella ja kaikki muu jäikin taka-alalle.
Kuntoilut lopahti melkein joksikin aikaa totaalisesti koska aivot kävivät ylikierroksella ja ei yksinkertaisesti jaksanut enää mitään muuta.

Edellisen työpaikan loppumisen jälkeen en ollut oikeastaan millänsäkään, olinhan ollut siellä melkein 8 vuotta, joten jo oli aika puhaltaa uudet tuulet, pidin kuitenkin siitä työstä ja kyllähän se vähän harmitti. Mutta siitä selvittiin.

Tämä uusi työ oli todella mukavaa ja tykkäsin todellakin olla tässä työpaikassa, joten nyt syyskuussa kun alkoivat yrityksessä yt-neuvottelut niin ei tullut mieleenkään että miun työt loppuisivat. Tämä irtisanominen tuli kuin pommi vasten kasvoja :( Sempä takia varmaankin olen vihainen, siis todella vihainen. En vieläkään voi ymmärtää että minut on irtisanottu. Tämä vihan tunne kohdistuu kaikkeen, asiakkaisiin, ystäviin, sukulaisiin, aivan kaikkeen. Syytän kaikkia muita tästä työpaikan menetyksestä paitsi yritystä itseään. En varmaan ole koskaan tuntenut näin suurta vihaa ja katkeruutta kuin nyt tunnen.

Yleensä olen aina positiivinen ja ajattelen kaikista vain hyvää, en koskaan ole ajatellut että ihmiset voisivat puukottaa selkään. Koskaan en ole välittänyt mitä minusta puhutaan selkäni takana, se on puhujan ongelma ei minun joten mitä se silloin minulle kuuluu. Nyt tämän työn jälkeen olen vihainen ja pettynyt ihmisten käytökseen. Enkä todellakaan voi ymmärtää miksi ne teki tämän minulle, mitä pahaa olin heille tehnyt, miksi en saanut pitää työpaikkaani, miksi ja miksi...Nämä kysymykset pyörivät kokoajan pääni sisällä.

Nään vieläkin unia että olen tuolla töissä ja saan nauttia työstäni. Olen iloinen ja palvelen asiakkaita hymyhuulilla. Mutta se on vain unta todellisuus on sitä että aamulla herään kun kello lyö 8, pitäisi lähteä koirien kanssa lenkille, ei huvita. Mikään ei huvita, vihdoin ja viimein kuitenkin saan itseni ylös sängystä ja lähden, onhan se kivaa mutta jotenkin siitäkään en nauti niinkuin aikaisemmin.

Salille, no jaa sekin on oikeata pakko pullaa. Vuosi sitten into pinkeenä lähdin salille ja koko vuoden kuntoilin oikein ahkerasti ja se oli hauskaa. Mutta nyt, koko sali ahistaa ei huvita, kuitekin saan jotenkin itsestäni sen verran irti että kampeudun sinne ja teen sen ohjelman sen kummemmin mitään ajattelematta. No kuntoiltu on,
ajattelen.

Helvetin kiva on kuulla kommentteja, no nythän siulla on aikaa tehdä vaikka mitä, eikö olekin kiva kun voi tehdä vaikka mitä. Tai sitten voi helvetti maanantaina pitää taas kampeutua töihin. Antaisin mitä vain jos pääsisin töihin, tai olisin saanut olla töissä.
Onhan tämä "kivaa" kun voisi tehdä vaikka mitä, esim. askarrella ymm. Mutta kun ei huvita tehdä niitäkään.

No kuitenkin olenhan jotain saanut aikaiseksikin, muutamat ovikranssit, muutamia betonitöitä, pakkohan tässä on jotenkin pysyä järissään ja hengissä.

Tyttäreni pyysi että tekisin hänelle ovikranssin, no eipä siinä muu auttanut kuin yhtenä päivänä käydä näpertelemään.
 Pajunoksista tekaisin tuon  kranssipohjan, eli punoin pajunoksia 4 kappaletta tommoiseksi renkaaksi. Sitten kävin saksimassa muutamia tuijanoksia ja niputin ne ensin, sen jälkeen rautalangalla kiinnitin siihen pajurenkaaseen. Metsästä kävin noita käpyjä jotka sitten maalasin agryylivärillä valkoiseksi osittain ja lopuksi ripottelin siihen valkoista hilettä. Lisäksi kuumaliimalla kiinnitin kävyt ja nuo muut koristeet tuohon. Valkoisen rusetin löysin
 valmiina kaapista ja sen pujotin rautalangalla tuohon kranssiin. 

Laitoin tyttärelle kuvan valmiista kranssista ja kysyin tykkäätkö. Vähän niinkuin tuntui että tykkäsi.


Kun nyt sitten pääsin vauhtiin ja oli vielä noita tuijanoksia ja käpyjä niin tekaisin itsellenikin vielä tämmöisen.


Kun nyt tyttären luokse ollaan menossa ensiviikon loppuna niin halusin myös yllättää tyttären anopin, niimpä tekaisin hänellekkin vielä yhden kranssin viemiseksi.

Onneksi on yksi ihana ystävä joka pyytää minnuu kaverikseen kaikenlaiseen askarteluun,niimpä yhtenä päivänä hän kysyi tehtäisiinkö noita betonivaluja viikonloppuna.
 Tottakai suostuin, ainahan on kiva yhdessä tehdä kaikenlaista. Niimpä lauantaina sitten valoimme noita pyyhe/pitsiliina kulhoja :) Sinä päivänä oli kivaa, kun kaksi tuusaa tuusaili, mutta kyllähän me jotain saimme myös aikaiseksi. Ystävätär oli ostanut vähän vääränlaista kuivabetonia (S100) siinä oli aika paljon isoja kiviä, niimpä me siivilöimme ensin ne isommat kivet pois ja näin saimme ihan oikeanlaista betoniainesta. Kannattaa siis ostaa S30 kuivabetonia koska siinä on vähemmän kiviä. Mutta me ollaan niin kekseliäitä :)


Poika täyttää kohta 18, niin miun pikkuinen kuopus on kohta täysi-ikäinen. Koska 18 vuotiaalla on vain yksi iso haave, saada tietenkin ajokortti. Niimpä ei auta äitimuorin kuin alkaa tenttimään opetuslupatehtäviä ja mennä suorittamaan kirjalliset että voi opettaa nuorukaisen ajamaan turvallisesti ja rauhallisesti tuolla liikenteessä. Niimpä sunnuntaipäivä pyhitettiinkin kirjallisten harjoitteluun ja lisää harjoittelua on luvassa nyt tulevana viikonloppuna, koska maanantaina on se ihan oikea tentti.


Kun pakko oli tehdä noita pihahommiakin tuon tulevan talven edestä,  niin kun etuterassin kalusteet piti viedä tuonne varastoon ja muutenkin raivata tuota etupihaa niin ajattelin että taidankin vähän 
sisustaa uudestaan tuon takaterassin koska siellä on kalusteet myös talvella kun se on katettu.
 Niimpä ajattelin vähän uudistaa myös siellä olevan kynttelikön ja tekaisin siihen tämmöiset käpymansetit. Lisäksi tilasin näihin sisälle Linealta maitolasinväriset tuikkukipot.  Nämä kynttilämansetit on tehty siten että koivunoksista 
 pyörittelin tommoiset pienet punos rinkulat. Sitten maalasin kävyt valkoiseksi ja ripottelin pinnalle hopeistahilettä. Lopuksi liimasin kuumaliimalla kävyt noihin koivunoksista tehtyihin mansettipohjiin.


Niimpä takaterassi saikin uuden ilmeen, etuterassin uusista tuolin pehmusteista ja pöytätableteista. Lopuksi vielä kynttelikkö sai uudet käpymansetit ja tuikkukipot. Olen todella tyytyväinen tähän järjestelyyn :)








Jotain olen siis kuitenkin saanut aikaiseksi vaikka masentaa ja mikään ei huvita. Pyydän anteeksi tätä alkuvuodatusta, mutta pakko oli johonkin se purkaa ja jotenkin tuntui että tänne. 

Yritän kuitenkin pysyä positiivisena ja yrittää tehdä sekä tuusailla jotakin jotta teidän jotka luette tätä niin ei tarvitse lukea minun vihaani ja vuodatustani tästä surkeasta elämästä. Yritetään tämä kääntää nyt jotenkin positiivisemmaksi ja yrittää etsiä töitä jos vaikka jostain vahingossa jotain ilmaantuisi. 

Kiitos, kun kävit blogissani ja tervetuloa uudestaan kyllä tänne ehkä jotain tulee vähän kerrassaan.