Nupun toinen näyttely....

Niin se taas viikko vierähti ja yllätys yllätys töiden merkeissä meni tämäkin viikko. Voi sanoa että kyllä alkaa viedä tästä eukosta jo mehut kun tekee kaksi kuuden päivän viikkoa peräkkäin vain yksillä vapailla ja vielä olisi edessä viisi päivää töitä ennenkuin saa vähän pidempään huilata. Mutta pakkohan se on yrittää jaksaa koska ei ole vielä noita talvilomia siunaantunut ja tämä näyttelyrumba on alkanut oikein kovalla ruminalla.

Kaksi viikkoa sitten oltiin siis siellä Juuassa ja tänään pyörähdettiin Enossa, seuraavana olisikin vuorossa ensi viikonloppuna Lahti ja ettei tule liikaa oltua kotona niin pääsiäisenä ollaankin sitten kaksi päivää Imatralla. Imatran jälkeen suuntaammekin ystäväni Sonjan kanssa tuonne rajan taakse ja lähdemme kokeilemaan Pietarin näyttelyitä.

Tänään olimme siis Enossa jossa Nuppu esiintyi jo aika hyvin eikä hirveästi pelännyt tuomaria. Aika tiukka tuomari olikin joten en nyt niin hirveästi pettynyt vaikka emme pärjänneetkään. Vähän se kyllä veetutti joten pakko oli tulomatkalla pysähtyä Joensuun Kukkataloon ja ostaa sieltä jotain piristettä. Mukaanhan sieltä lähti tämä aivan syötävän ihana Orkidea sekä sille tosi ihana vaaleanpunainen ruukku. Kyllä tämä nyt vähän sai mielen piristymään. Saanpahan ihailla tätä nyt jonkun aikaa ennenkuin tapan tämän...Toivottavasti en....

Paikkaahan tälle en vielä tiedä mutta luulen että tämä vielä paikkansa löytää, oikeastaan haluaisin tämän laittaa amppeliin koska näin tuolla Kukkatalossa tällaisen amppelissa roikkumassa ja se näytti tosi kivalta. Tuolta kaappien perukoilta löytyy varmaan ihan kiva vanha naruamppeli johon tämän voi laittaa roikkumaan. Jos haluatte niin laitan ensi kerralla kuvaa mihin olen tämän ihanuuden sijoittanut.

Eilen töiden jälkeen lähdin etsiskelemään paikalliselta Tokmannilta jotain pientä esim. työkalupakkia johon voisin laittaa pelkästään nuo Nupun näyttelytarvikkeet koska en viitsi raahata tuota isoa pinkkiä boksia mukana kun ei tuo Nuppu tarvitse niin paljoa noita juttuja niinkuin Netta ja Nella on aikoinaan tarvinnut. Niimpä yllätyksekseni löysinkin tällaisen pienen työkalukassin johon saa tosi näppärästi nuo kaikki Nupun tarvikkeet. 

Eihän tämä ihan niin hieno ole kuin tuo pinkki boxi mutta meille välttää. Tässä on tosi paljon noita lokeroita joten ulkopuolelle voi laittaa kaikki nopeasti tarvittavat tavarat. Kammat ja harjat sekä numerolappu ja namipussi kulkevat sopivasti täällä ulkopuolella ja ovat helposti otettavissa sitten kehän laidalla....

Ja sisäpuolelle voi sitten laittaa esim. rahapussit, puhelimet ymm. muuta tavaraa joita ei tarvita kokoaikaa. Tosi näppärä laukku eikä maksanut paljon.

Samoin etsin pientä suihkepulloa jolla voi vähän suihkauttaa vettä tuolle turkille jos se meinaa kaartua väärään asentoon. Mikäs tämän parempaa pikkuista pulloa on kuin nämä matkapullot, loput noista voi käyttää sitten vaikka itse erilaisilla reissuilla jos tarttee jotain ottaa mukaan...

 Niin ja sitten itse näyttelyyn. Tämäkin näyttely jännitti meitä Nupun kanssa ihan hirveästi koska olin kuullut tästä tuomarista vaikka sun mitä. Cavat olivat olleet jo ennenkuin saavuimme perille joten en päässyt katsomaan miten heidän on käynyt, mutta kuulin kyllä jälkeen päin että todella ihmeellisiä arvosteluja oli heillekin tullut. 

Mutta onneksi en tiennyt heidän arvosteluistaan ennen kuin jälkeen päin koska olisin ollut ennen Nupun esittämistä vieläkin enemmän kauhuissani.

Monenlaista arvostelua kyllä näin näissä chihuissakin jota en koskaan aikaisemmin ollut millään roduilla nähnyt. Yleensä tulee Eriä (erinomaisia) sekä EH:oita (erittäin hyviä) mutta tällä kertaa kehätoimitsija heilautti yhden lyhytkarvaisen chihun kohdalla ruskeaa lätkää joka tarkoitti EVA eli ei voida arvostella. No kyllähän se koira oli vähän liiankin arka, mutta esiintyi suhtkoht hyvin pöydällä ja muutaman askeleenkin otti kun piti kulkea kolmion muotoa siinä kehässä, mutta pääosin se kyllä pysyi maassa eikä oikein halunnut liikkua joten kaipa sille sitten voi sen EVAn antaa, mutta harmitti hirveästi sen omistajan sekä myös koirankin puolesta.

Meidän Nuppu kyllä esiintyi aika kivasti tuossa pöydälläkin, ei hirveästi onneksi tällä kertaa pelännyt. 

 Viimeksi tuomari kun tuli Nupun luokse niin se käänsi päänsä minua kohti ja oli sitä mieltä että ei halua tuota tuomaria luoksensa. Mutta tällä kertaa Nuppu oli reipas ja antoi tosi nätisti katsoa tuomarin hampaansa sekä myös päänsä. Kyllä Nuppu vielä tottuu tähän hommaan, näin minä uskon.

Vähän Nuppu meinasin perääntyä kun tuo vieras mies tulee hänen silmiään katsomaan ja varsinkin kun se käy korviin käsiksi, ei tykkää. Mutta kaikki meni loppujen lopuksi ihan hyvin.

Kun tuomari meni pois ja mamma heilutti tuota namia tuossa naaman edessä niin kyllähän tässä voi olla ihan rauhallisesti, näin tuumi varmasti Nuppu koska ihan rentona se sitten välillä tuossa pöydällä seisoi.

Voi ei taas se tulee...miettii Nuppu, mutta onneksi mammalla on noi namut ja se antaa kyllä niitä vielä minulle kun olen oikein kiltisti. Näin varmasti mietti tällä kertaa Nuppu, ja kyllähän mamma antoikin pari namia kun Nuppu kuitenkin oli suhtkoht kivasti.

Mutta sitten olikin kehä kierroksen vuoro, no sehän ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä vaan Nupulla oli virtaa kuin pienessä pitäjässä ja olisi kokoajan halunnut jotain namia. Niimpä meidän kävely ei onnistunut toivomallani tavalla vaan suuremmaksi osaksi Nuppu hyppi kahdella jalalla joten siinä on meillä vielä vähän harjoittelun varaa....

Seuraavaksi olikin sitten arvostelun vuoro. Eli näyttelyt oli Joensuun Enossa ja tuomarina oli aika tiukka setä eli Jouko Leiviskä. 

Laatuarvostelu olikin sitten JUN EH, ja kilpailuluokassa sijoituimme kuitenkin toiseksi eli JUK 2.

Sanallinen arvostelu meni sitten näin: 

Kaunislinjainen, erittäin hyvät mittasuhteet omaava. Hyvä kaula ja selkälija Hyvin asettuneet hieman pienet korvat. Oikeanmuotoiset silmät, vuotavat silmät ja nenän vaalea pigmentti häiritsevät hieman ilmettä. Erinomainen runko, Hyvin kulmautunut takaa. Lanneosa voisi olla hieman lyhempi. Kantaa häntänsä hiukan tiukalla kaarella selän päällä...

Että semmoinen oli meidän tämän päiväinen näyttelypäivä. Mutta onneksi sain kyllä parhaimmat naurut kun tulin kotiin. Mies joka meillä asuu, muttei ole mitään sukua, kysyi että mitenkäs meni. Sanoin siihen että päin vi***a niin iski tämmöisen Rölli suklaamuna kennon käteen ja sanoi että no ota tuosta munaa....meinasin tukehtua nauruun, mutta eipähän enää suututtanut niin paljoa...ja munat oli muuten hyviä...Mutta valitettavasti en kyllä saanut noista tuota rölliä jonka olisin halunnut, pitää varmaan ostaa toinen kenno siltä varalta jos vaikka saisi yhden röllin...

Mutta mitäpä sitä murhetimaan taas yhtä vastoinkäymistä, vaan on jaksettava ajatella positiivisesti joten ostin tänään myös tämmöisen taulun sieltä Kukkatalosta ja jotenkin tämä käy nyt oikein hyvin tähän päivään. Tälle paikka löytyikin tuosta uudesta remontoidusta huoneesta.

Niinhän se on että muistellaan kaiholla eilistä ja unelmoidaan huomisesta mutta koska ei ole enää eilistä eikä vielä huomista niin pakkohan se on elää nyt tätä päivää....

Eli tämmöistä meillä on ollut tämän viikon tai oikeastaan tämän päivän aikana ja koska perjantaina  matkustan tyttären perheen luokse Lahteen ja olen siellä koko viikonlopun,  niin viikon päästä ei tule postausta vaan se siirtyy sitten jo pääsiäiseksi. Mutta silloin saattaa olla että onkin paljon postattavaa koska on tuo Lahden reissu sekä pääsiäisnäyttelyt Imatralla kahtena peräkkäisenä päivänä joten jos ketä kiinnostaa niin kannattaa tulla kurkkaamaan mitä olen touhunnut ja miten meillä on Nuppun kanssa mennyt noissa näyttelyissä, sillä olemme taas kolme näyttelyä viisaampia ja ehkä parempiakin. Harjoittelu tekee mestarin eikös sitä niin sanota ja onneksi toisaalta näitä näyttelyitä on tässä peräkkäin näin monta, niin saamme hyvää harjoitusta.

Oikein ihanaa maaliskuun jatkoa ja nauttikaa näistä aurinkoisista päivistä sekä älkää murehtiko huomisesta vaan unelmoikaa koska se on paljon kivempaa kuin murehtiminen....