Siirry pääsisältöön

Ikionnellinen koiran omistaja Saimaan easter dogshown jälkeen...

Vaikka viikko onkin mennyt ihan täysin sairastellessa ja olo on vieläkin ihan kamala, niin on meillä kuitenkin pääsiäistulppaanit pöydällä tuomassa vähän iloa tähän synkkään sairasteluun. Vaikka elämä onkin potkinut tällä hetkellä päähän ihan olantakaa niin siitä huolimatta minä en todellakaan ole mikään luovuttaja ihminen ja eteenpäin mennään täysin uudella asenteella tuli mitä tuli.


Vaikka olo ei ole mikään paras mahdollinen mutta siitä huolimatta pakko oli saada itsensä kasaan ja lähtemään tänään kohti Imatraa Nupun kanssa. Vielä eilen meinasin tai oikeastaan vielä tänäänkin olin sitä mieltä että olo on sen verran kamala että taidan jättää nämä näyttelyt väliin.

Onneksi kuitenkin sain nukuttua yöllä tosi hyvin ja eikä tarvinnut aamullakaan olla lähdössä hirmu aikaisin. Niimpä klo. 9 aikaan aamusta latasin autoon näyttelytavarat sekä Nupun ja lähdimme ajelemaan kohti Imatraa.

Tunteet heitteli kahden vaihdeilla oli pahaa oloa sekä vielä vähän ankea mieli että jos nytkin vielä Eh:n kanssa sieltä tullaan takaisin. Mutta pakko oli päättää omassa pienessä päässäni että tuli mitä tuli me menemme nyt ja katsotaan miten meille käy.

Nuppukin oli mamman kanssa ihan samaa mieltä ja oli kyllä niin ihana kullannuppu kun esiintyi tosi mallikkaasti, ei voinut olla kuin tosi ylpeä tästä pienestä rakkaasta.


Katsokaa nyt tuota seisomista, kaikki muut koirat pyöri rinkiä ja eivät meinanneet millään olla paikoillaan niin tää meidän Nuppu oli oikein mallikelpoisesti ja poseerasi tosi hienosti. 


 Kulkeminen oli vähän vielä hakusessa varsinkin sitten tuossa porukan kanssa koska tuo toinen nainen tuli liian lähelle ja Nupulla meni senssit ihan sekaisin koska meinasivat tulla meidän päälle. Mutta sitten kun Nuppu pääsi vähän etemmäksi niin kyllä se sitten ihan kivasti meni vaikkakin oli pääsisäispupun pomppimiset vähän mielessä.. Mistähän se on senkin nähnyt, eihän meillä ole pupuja....



Pöydällä me osattiin olla tosi kivasti, varsinkin kun tuo tuomari pysytteli vähän tuolla etempänä eikä tullut ihan iholle asti. 


Tässä näette sitten tosi onnellisen koiranomistajan, kyllä on muuten hymy herkässä.. Minullehan olisi tältä reissulta ihan oikeasti riittänyt pelkkä ERI koska sitä olemme olleet hakemassa. Mutta koska meillä oli tänään tooooosi hyvä päivä niin eihän se siihen jäänyt vaan vielä parempaa oli luvassa.

Eli tämän päivän saldona oli
JUN ERI 1, SA, PN4
Tuomarina: Mijatovic Jadranka, Kroatia.
Kirjallinen arvostelu: 10 months old female, Good size & type & body. Lovely head, not finished yet.
Nice axpression. Excellent coat texture. Excellent temperament. Quite balanced in movement for her age.



Aivan huippu arvostelu, eikä puhettakaan nenän pigmentistä. Tämä tuomari oli siis lukenut rotumääritelmän ennenkuin alkoi arvostelemaan. Kannattaisi ihan oikeasti lukea rotumääritelmä ennenkuin lähtee tuomaroimaan mutta jos on jo valmiiksi valittu ne voittajat noissa suomalaisten tuomareiden näyttelyissä niin eihän sitten tarvitse hirveästi tietää tuosta rotumääritelmästä. Muutenkin olen huomannut että nämä meidänkin koirat ovat muuten pärjänneet aina kun on ollut ulkomaalainen tuomari, mistäkähän se johtuisi, no tiiä häntä.

No tulipahan taas sanottua, mutta tämäkin oli vaan minun mielipiteeni ja ainakin meillä Nupun kanssa on tänään mennyt huippu hienosti. Huomenna sitten jatketaan, silloin on kyllä Suomalainen tuomari joten lyödäänkö vaikka vetoa niin sieltä tulee EH. Mutta siitähän me emme lannistu koska nyt olemme sen Nupun kanssa kokeneet että Nuppu on hieno koira josta on vaikka mihin....Sanokoot muut mitä tahansa.

Oikein ihanaa pitkäperjantaita kaikille lukijoilleni ja palataan taas blogin pariin ehkä huomenna tai ylihuomenna sitten kerron miten meillä on Nupun kanssa mennyt huomisen näyttelyssä..

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkattuja vauvanleluja...

Hei taas... Taas on viikko vierähtänyt ja ensimmäinen kokonainen helmikuun viikko on nyt takanapäin..... Minulla tämä viikko onkin ollut tosi työntäyteinen viikko, uusi työ ja uudet haasteet ovat vieneet kyllä minusta mehut ihan kertaheitolla. Kun aamulla herää klo. 6.00 ja tekee aamurutiinit ja lähtee töihin yhdeksäksi sekä palaa vasta puoli kuuden aikaan kotia, niin ei siinä enää jaksa oikeastaan mitään tuunata eikä tuusata. Koska viikko on vierähtänyt pääasiassa töiden merkeissä niin hirveästi ei ole kerennyt tuunaamaan tai tuusaamaan mitään uutta...valitettavasti. Kuitenkin iltaisin telkkaria katsoessa on tullut heilutettua tuota virkkuukoukkua ja jotakin pientä sieltä on valmiiksikin saatu.. Koska olen saanut vihiä että minusta saattaisi tulla mummo ensi kesän lopulla niin pitihän minun uudelle tulokkaalle vähän virkkailla kaikkea kivaa...Koska tiedän aika hyvin että mikään ei ole koskaan 100 % varmaa, että kaikki menee hyvin ja minusta se mummeli sitten tulee, olen ollut väh...

Pitsienkelien ohjeita....

Ensimmäinen enkelin malli oli tämä. Tähän ohjeen löysin Neljässä polvessablogista.  Tosi selvä ja helppo ohje. Laitan tähän vielä tämän ohjeen uudestaan. Tarvikkeet: Valkoista puuvillalankaa. Itse käytin Novitan virkkauslankaa.  Virkkuu koullu no. 1,75 16 mm puuhelmi. Koko enkeli virkataan yhtenä kappaleena päästä helmaan asti. Enkelin virkkauksessa lyhenteet tarkoittavat seuraavaa: ps = piilosilmukka kjs = ketjusilmukka ks = kiinteä silmukka p = pylväs Pää: 1. krs : kierrä lanka sormen ympäri ja tee renkaaseen aloitussilmukka. Virkkaa renkaaseen 6 ks, vedä rengas tiukaksi ja sulje piilosilmukalla. 2. krs : virkkaa 2 ks jokaiseen silmukkaan, sulje piilosilmukalla. 3.-7. krs: virkkaa ks jokaiseen silmukkaan.  Laita 16 mm puuhelmi enekelin päähän ja kiinnitä helmi ompelemalla käsin muutamalla pistolla kaulan ympäri. Vartalo ja siivet: Tästä eteenpäin virkataan siirtyen suoraan edelliseltä seuraavalle kierrokselle. Ka...

Helmikuun ja Maaliskuun kuulumisia

Hei taas kaikille lukijoilleni pitkästä aikaa, niin alkaa kevät kolkuttaa jo ovelle ja kaikenlaista on tapahtunut näiden viimeisen kahden kuukauden aikana mitä on viimeisestä postauksestani. Nyt tuleekin taas täysi laidallinen juttua kun on vierähtänyt melkein kaksi kokonaista kuukautta siitä kun olen tänne viimeksi kirjoittanut. Toivottavasti olette jaksaneet odottaa ja pysytte vielä lukijoinani.  Helmikuussa eleltiin elämää aika pitkälti koiranpentujen ehdoilla. Päivät menivät pentujen kanssa leikkiessä sekä niitä syöttäessä. Helmikuun 5:tenä päivänä pennut alkoivat maistella jo kiinteää ruokaa joten ruokakippojen täyttäminen oli pitkälti meikäläisen hommia. Lopulta Nuppu ulkoisti syöttämisen pitkälti minulle ja itse vaan loikoili aivan jossain muualla jos vain mahdollista. Hyvin tuntui kyllä kiinteä ruoka jo maistuvankin mutta ei se Nuppu ihan helpolla vielä päässyt vaan kyllä nämä pikkuriiviöt olivat sen tisseissäkin kiinni aika ajoin. Sitten muutamia kuvia vielä näistä pienist...