Yksi viikko taas takanapäin...viikkoon mahtuu enimmäkseen töitä, töitä ja töitä.

Niin siinä se yksi viikko taas meni. Viikko on ollut oikein työntäyteinen, eikä paljon ole kerennyt muuta tekemäänkään.
Kaikenlaisia ideoita kyllä syntyy tonne pihalle ja tietenkin kesähuone on jo mielessä sisustettu moneen kertaan vaikka eihän se ole edes valmis.. Mutta ainahan on lupa haaveilla.

No viikko meni töitä tehdessä mutta perjantai-iltana sitten pääsi jo kesähuoneen rakennuksen kimppuun.
Seinärungot saatiin siis edellisenä viikonloppuna valmiiksi ja onneksi koko viikon satoi vettä, niin ei sitä pystynyt sitten jatkamaankaan, vaikka olisi ollut aikaakin.

Perjantai-ilta menikin sitten myöhään rakentaessa, mutta saatiin kuin saatiinkin kattotuolit ja kattorunko valmiiksi. Nyt alkaa kesähuone jo näyttääkin kesähuoneelta. Kyllä siitä muuten tulee aika hieno...en malta odottaa että pääsen sisutamaan.

Lauantaina olikin sitten aamupäivällä Joensuun raviradalla koiranäyttelyt, joihin meidän Nettakin oli ilmoitettu. Tuomarina oli Liettualainen Grita Joneliene. Meidän näyttelyt ei menneet ihan täydellisesti,  mutta so what. tämmöistä tämä on. Olin jo sitä mieltä että tää on nyt tässä, nämä on meidän viimeiset näyttelyt. 

Mutta näyttelyiden jälkeen alkoi sitten rakennushommat. Nyt oli vuorossa sitten loppusilaus katossa. Pitkät laudat katkottiin ja räystäslaudat laitettiin paikoilleen. Oli muuten mielenkiintoista kun yritin urkittaa tikkailta noita lautoja paikoilleen. Kun on tämmöinen lyhyt jalkainen, niin siinä on pikkaisen haastetta. Mutta laudat tuli paikoilleen. 

Sitten oli seuraavaksi ikkunoiden asennus, siinäpä haastetta myös. Jokainen ikkuna oli erikokoinen, vaikka olivat näköjään ihan samanlaisia. Mutta vanhat ikkunat, niin eihän ne todellakaan olleet samankokoisia. Niimpä niitä piti hioja ja hioja että menivät paikoilleen. 
Mutta siinäpä ne sitten ovat. Nyt vain odotetaan että saadaan vuorilaudat paikoilleen ja valekate laitettua katoksi. Mies, joka täällä meillä asuu lupasi tehdä vielä ikkunalliset pariovet sekä tohon ovien yläpuolella pari pientä ikkunaa. 

Luulempa että ensi viikonloppuna saattaa olla kesähuone maalaus valmiina. Toivotaan ainakin...

Kesähuone siis valmistuu pikkuhiljaa, ja lauantaina kävin myös postista hakemassa KauhavanKangasaitasta tulleen paketin. Paketista tuli esiin vaaleanpunaista ja valkoista ontelokudetta joista olisi tarkoitus tulla kesähuoneeseen sellainen virkattu kukkamatto. Nyt pitää kyllä toivoa muutamaa sadepäivää, koska eihän muuten jouda virkkaamaan sitä mattoa. Mutta kyllä minä haluaisin saada sen maton siihen kesähuoneeseen vielä tänä kesänä. 

Sunnuntaina olikin sitten taas Joensuussa koiranäyttelyt, kyllä muuten kehtuutti ja tympi lähteä koko näyttelyihin. Meinasin että jätän näyttelyt välistä ja annan olla..lopetan. Mutta jotenkin vain sain itseni liikkeelle ja niimpä me mentiin. Nyt oli vuorossa ihan Cavalierien expertti tuomari Irlantilainen Seamus Oates. 

Mutta mitä ihmettä se tykkäs meidän Netukasta. Nyt napsahti sitten ERI ja vielä SA ja kaiken kruunasi vielä VaraSerti. Nyt kyllä oli hymy herkässä. Nettakin esiintyi vielä tosi hyvin. Kyllä minä olin nyt oikein tyytyväinen... Kukaan ei voi ymmärtää että kun käy, käy ja käy näyttelyissä ja aina tulee samat arvostelut, niin sitten kun kerrankin pärjätään ihan huipusti niin hymy on herkässä. Eipä me taidetakaan näitä näyttelyitä jättää käymättä..

Tässä meidän Netukka poseeraan ensimmäisen ruusukkeensa kanssa. Ihmettelee että mitä ihmeellistä tossa on. Mutta on se niin ihana koira.. Meidän rakas neitokainen.

Tämmöinen viikko meillä...Näyttelyitä...rakenteluita ja kaikkee kivaa. Seuraava viikko meneekin sitten työn reissaamisen merkeissä. Ei varmaankaan mitään kerkee taas viikolla tekemään, mutta toivottavasti viikonloppuna saisi sitten tehtyä sen kesähuoneen melkein valmiiksi. 

Katsotaan mitä sitten kirjoitellaan... käykäähän kurkkaamassa....