Hei taas kaikki lukijani vihdoinkin päätin pysyä paikoillani ja kirjoitella tänne teille vähän lokakuun kuulumisia..Lokakuu oli minulle reissaamista moneen suuntaan, eikä siinä paikoillaan kerennyt olla kuin pakolliset työpäivät..
Alkukuussa reissun kohteena oli siis Nellan kanssa matkustaa Ouluun ja tavata siellä hänen entinen kasvattajansa sekä hänen uusi sulhaspoika... Niimpä lauantaina heräsinkin anivarhain pakkaamaan auton ja eikun vielä Nella kyytiin ja matka kohti Oulua alkoi. Keli olikin mitä mainioin ajella vaikka matka olikin tosi pitkä ja puuduttava..
Ouluun päästyämme lähdimme Nellan kanssa ensin pienelle happihyppelylle pitkän autossa istumisen jälkeen. Happihyppelyn jälkeen matkamme suuntautuikin sitten sulhaskandidaatin luokse.
Illalla otimmekin sitten ihan rennosti koska takana oli pitkä ajomatka sekä jännittävä astutus... Latasimme akkuja seuraavan päivän koitokseen joka alkaisi astutuksella ja sitten olikin taas pitkä kotimatka edessä...
Lokakuun alussa olimme siis Nellan kanssa astutusmatkalla Oulussa ja siellä kaikki meni tosi hyvin. Luvassa onkin sitten pieniä koiranpentu palleroisia joulukuun alussa jos kaikki menee hyvin...
Seuraavana viikonloppuna olikin sitten Netan vuoro lähteä reissuun....perjantai-iltana töiden jälkeen pakkasimme kaverin kanssa auton ja suuntasimme näyttelymatkalle Jyväskylään... Molemmat koirat olin kyllä ilmoittanut, mutta koska Nella oli vasta astutettu niin en uskaltanut ottaa häntä enää mukaan stressaantumaan tälle reissulle. Niimpä pääsimmekin Netan kanssa ihan kaksistaan viettämään laatuaikaa kun Nella ja Nuppu jäi kotiin....
Nettahan nauttiikin näistä näyttelyreissuista turhia stressaamatta niinkuin kuvastakin näkee... Näyttelyiden jälkeen on hyvä levätä sängyllä ja nauttia vaan mamman kanssa laatuajasta kun muut sähikäiset ei ole mukana...
Vaikka meille ei sitä näyttelymenestystä tullut taaskaan tällä reissulla, niin eipä se estä meitä nauttimasta tästäkään reissusta. Löysimmekin tosi herkullisen makuista suklaaskumppaa paikallisesta Alkosta jonka voi näyttelymenystyksestä huolimatta poksauttaa tälle näyttelyreissulle... Olikin muuten tosi hyvän makuista suosittelen...
Kotiin palattuamme Nuppu odotti innoissaan kotiin palaajia ja pitihän hänelle tuoda tuliaisiksi tollainen purutikku koska hän ei ole nyt päässyt viettämään minun kanssani laatuaikaa niinkuin Netta ja Nella. Mutta kyllähän Nuppu pääsee sitten viellä reissaamaan meidän kanssamme monta kertaa...
Harjoittelimmekin jo Nupun kanssa vähän näyttelyitä varten ja todella kauniisti Nuppu esiintyikin. Kyllä hänestä saan vielä tosi kauniin ja hienon näyttelykoiran..
On se vaan niin kaunis ja hyvä rakenteinen koira...
Koska näyttelyreissulta aina joskus lähtee jotain kivaa muistoksi niin tältä näyttelyreissulta ostinkin taas itselleni muutaman tuliaisen, ensin ostin tollaisen Cavalierkaulakorun mutta koska meillä on nyt tuo ihana Chihukin niin pitihän minun ostaa molemmat rodut.
Seuraavan viikonloppuna taas reissattiin ja tällä kertaa koko meidän konkkaronkka oli reissussa mukana.. Tällä kertaa reissumme suuntautui Lahteen koska pieni mummonmussukka saa nimen tänä viikonloppuna...
Mummonmussukan äidillä oli kädet täynnä töitä ristiäisiä valmistellessa joten me lähdimme sitten pikkuneidin kanssa aamulenkille kauniiseen syysilmaan... Hyvinhän se pikkuinen nukkuikin kun mummi työnteli häntä pitkin tietä....
Lauantai-iltana ompelin tähän meidän perinne kastemekkoon tuon vaaleanpunaisen rusetin paikoilleen ja laitoin mekon valmiiksi odottamaan pikku prinsessan juhltahetkeä..
Tämä kastemekko on aikoinaan minun tekemä tämän pikkuprinsessan äidille kun hänet kastettiin sekä samassa mekossa on kastettu myös pikkuprinsessan eno.
Ensin tein 24 vuotta sitten itselleni häämekon jonka lopusta satiini- ja pitsikankaista ompelin sitten tämän kastemekon rakkaille lapsilleni. Vähän ennen näitä ristiäisiä kirjailutin tähän kastemekkoon sitten omat tyttären ja pojan nimet ja seuraavaksi vienkin tämän kirjailtavaksi samaan paikkaan ja saamme tähän myös tämän pikkuprinsessan nimen ja kastepäivän.
Olin tosi otettu kun tyttäreni sanoi että hän haluaa että hänen pikkuprinsessansa kastetaan tässä mekossa, ei voinut mummi olla enempää onnellinen.
Tyttäreni halusi tehdä kaikki ristiäisiin tarjottavat ihan itse joten minä pysyttelinkin sitten ihan lapsen hoitopuolella enkä tuppaantunut noihin leivonta hommiin. Aivan ihanan kakun hän kyllä tekikin ei sitä voi kieltää....
Ristiäistarjottavat olivatkin tosi herkullisen näköisiä ja maistuivatkin tosi hyvältä..Tytär oli laittanut kaikki niin kauniisti esille ja koristellut tosi kivasti kotinsa ristiäisiä varten.. Olen todella ylpeä hänestä.
Tämä menu oli tosi kiva idea.
Siinä on sitten päivänsankaritar kauniissa prinssessapuvussaan...
Pieni prinsessa sai nimekseen Melissa Aava Olivia... Kaunis nimi kauniille tytölle...
Kaunis pikkuinen Melissa.
Onnellinen mummi ja rakas mumminmussukka Melissa.
Lahden reissulla tuli käytyä myös vähän shoppailemassa joten meidän eteisen pöydälle saapui jo vähän viininpunaista jota olen ajatellut jouluksi laittaa meille tänä vuonna punaisen tilalle...
Vaikka en hirveästi ole noiden tekokukkien ystävä niin jotenkin vaan nämä sopivat hyvin tuohon maljakkoon.
Eihän sen mummin tarvinnut pitkään ikävöidä pientä Melissa rakasta koska hän päätti tulla ilahduttamaan mummia seuraavana viikonloppuna...Vaikka olinkin lauantaina töissä niin se ei haitannut ollenkaan koska kotona odotti tämä ihana mummin mussukka tyllihameessaan...
Melissan lisäksi mummia odotteli lauantaina töistä kotiin myös koko koiralauma....Mimi ja Nuppu hyökkäsivät heti mummin päälle sohvalle kun hän rankan työpäivän jälkeen oikaisi itsensä tuohon sohvalle...Mimi onkin aina ollut mummin koira siitä lähtien kun olemme tavanneet...
Nellakin päätti myös tulla mamman viereen sohvalle.
Eikä se Nettakaan poissa ollut vaan kapusi niin kuin aina ennenkin mamin niskan päälle ettei vaan jää huomaamatta...
No entäs Mindi, no myös hän tuli sähköjäniksen tavoin mummin viereen sohvalle...Eli kaikki viisi koiraa ottivat mamin vastaan rankan töiden jälkeen.
Voiko mummi enää onnellisempi olla kun on kaikki nämä rakkaat hänen elämässään...pikkuprinsessa sekä kaikki viisi koiraa....
Kyllä anoppi on tosi tyytyväinen tuosta vävypojasta joka aina tai melkein aina käydessään auttaa vähän anoppia...
Silloin Jyväskylän näyttelyistä ostin tuon Chihuhua amppelitelineen tuon Cavalieramppelitelineen rinnalle ja vävypoika laittoi sen nyt käydessään sitten paikoilleen...
Siinä ne nyt ovat molemmat rodut sulassa sovussa tienhaarassa...
Eikä ne vävypojan tekemiset siihen jääneet vaan hän laittoi vielä minulle tuon lampun tuonne kesähuoneen taakse että nään missä nuo meidän nelijalkaiset viilettää kun niiden on aina ihan pakko painella tuonne pihan perimmäiseen nurkkaan ja koska illat ovat nyt pimeitä niin eihän niitä sieltä nää kun siellä ei ole ollut minkäänlaisia valoja.
Nyt on aivan huippua kun näkee nyt nuo pienet viilettäjät tuolta pihan perältä...
Lokakuu oli siis aikamoista viiletystä, mutta jospa sitä nyt ollaankin sitten vähän aikaa paikoillaan.... Lokakuu loppui aivan huipusti koska käytin Nellan siellä ultrassa ja saimme tietää että ainakin kolme pientä pentua kasvaa Nellan sisällä ja hänestä tulee kuin tuleekin äiti....
Tämä Nellan tulo kantavaksi oli minulle melkein kuin lottovoitto, koska olin silloin aikoinaan tosi pettynyt siitä ettei Netta tullut kantavaksi vaan osoittautui joka astutuksen jälkeen tyhjäksi, niimpä olin jo Nellankin osalta menettänyt toivoni....
Mutta paistaa se näköjään aurinko joskus risukasaankin ja minullakin joku onnistuu.
Tämä oli siis todellakin nyt juhlan paikka ja ultran jälkeen suuntasinkin matkani kohti Alkoa ja kävin hakemassa skumppapullon joka poksautettiinkin sitten kaverin kanssa illalla Nellan pienokaisille.....
Kaverini tuli juhlistamaan Nellan pienokaisia herkullisen suklaakonvehdin kanssa jota sitten nautiskelimmekin tuon skumpan kanssa. Nyt luulisi kaikki menevän hienosti koska olemme ottaneet maljan Nellan pienokaisille...
Aikamoinen kuukausi oli tämä lokakuu, joka jää varmasti mieleen monellakin tapaa... Mutta nyt ollaan ehkä vähän aikaa paikoillaan ja odotetaan tulevaa joulua... Marraskuussa ei ehkä hirveästi reissata ehkä yhtenä viikonloppuna pyörähdän mummoilemassa Lahdessa pikkuprinsessan luona, mutta muuten varmaankin laitan jo pikkuhiljaa kotiin joulun tuntua....
Kiitos kun kävit taas blogissani ja toivottavasti ei ollut ihan tyhmiä juttuja tällä kertaa, mutta kun olen niin innoissani tuosta mumminmussukasta sekä noista koirista ne ovat minun elämäni kohokohtia ja ilman niitä ei minun elämälläni olisi mitään tarkoitusta.
Seuraavaksi onkin sitten luvassa marraskuisia juttuja, sisustus muuttuu pikkuhiljaa jouluisemmaksi viininpunaisella ja ehkä vähän askarrellaan ja varmaan pientä tuusaustakin on sitten ilmassa joten muistahan käydä välillä kurkkaamassa mitä olen taas touhunnut....
Oikein ihanaa marraskuuta teille lukijoilleni ja nähdään toivottavasti piankin.
Kommentit
Lähetä kommentti
Olisi kiva lukea käynnistäsi blogissani...Olisitko kiva ja jättäisit jäljen käynnistäsi..:)