Siirry pääsisältöön

Cavattaren kesä oli aika railakas...

Hei taas, siinähän se kesä tuli ja meni ihan huomaamatta, no ei nyt vaineskaan, kyllähän sen huomasi. Keväällä jännitettiin miten meillä käy ja oikeastaan ihan kivastihan meillä kävi.  Kesäkuun alussa vietimme rakkaan Nella-mamman synttäreitä ja tämä rouva täytti täydet jo huimat 6-vuotta. Nella juhli ison mahansa kanssa ihan hiljalleen synttäreitään ja päätettiin rouvan kanssa yhdessä tuumin että nämä on sitten hänen viimeiset jälkeläisensä, toivotaan että tytär Nitta hoitaisi tästä eteenpäin tämän suvun jälkeläisten hankinnan.


Kesällä piti vähän sitten laitella jotain pientä tuonne puutarhaankin vaikka muuten tänä kesänä ei hirveästi jaksanut tuolla puutarhassa puuhaillakaan. Mutta tienvarteen saatiin pieni kivikkoalue postilaatikon alle, siihen pitikin sitten roudata vähän noita kiviä, onneksi niitä oli silloin joskus tilattu traktorin peräkärryllinen tuonne pihan perälle ja siellä niitä riittää vielä joksikin aikaa. Kesä oli tänä vuonna todella kuuma joten soijaahan se pukkasi  meikäläiselläkin kun noita kiviä sinne roudasi tuolta pihan perältä, pikkaisen on tuo kunto päässyt tällä emännällä ruostumaan joten joskus on hyvä vähän kuntoillakin sitten vaikka näin hyötyliikunnan parissa.


Mutta koska auramies oli tyrkännyt talvella tuon heinäseiväs kehikon tuonne metsän puolelle, niin se oli uusittava ja saatiin siihen vihdoinkin myös nuo pojan ammattikoulussa tekemät numerotkin samalla roikkumaan.


Kuunliljoja kaivelin tuolta vanhoista kukkapenkeistä ja näin sain sinnekin muutaman kuunliljan koristamaan tuota tienhaaran postilaatikon alustaa. Vähän on vielä ankean näköinen mutta eiköhän se siitä komistu kun kuunliljat pääsevät kunnolla kasvamaan.


Aika paljon piti sinne kesän aikana kantaa vettäkin,  koska niin oli ihanan lämmin kesä ettei vettä tänä kesänä paljon taivaalta tullut, joten oikeastaan tämä kesä ei ollut suotuisa istutuksille. Niinkuin sanoin en tuolla puutarhan puolella mitään tehnytkään koko kesänä, mutta onneksi en tehnyt koska oisivat kaikki kuolleet, mutta nyt nuo rikkaruohot pelastivat kukkapenkit ja näin ollen siellä pysyi edes jonkunlainen kosteus. Huomasin myös että koska on ollut laiska niin eipähän ole tullut kitkettyä mitään väärää pois vaan sieltä tulla tupsahtelee vaikka minkälaisia kukkia joita en tiennyt siellä olevankaan. Joka kesä olen jokaiseen kukkapenkkiin jonkunlaisia liljojakin istutellut ja nyt niistä tänä kesänä on saanut ihailla kun se ovat sieltä nousseet ilostuttamaan puutarhuriaan. Muutenkin tänä kesä on näyttänyt paljon runsaammalta ja täyteläisemmältä nuo istutukset kun ei ole siellä kaivellut.


Kesän aikana tuli myös piipahdettua Nupun jälkeläistä katsomassa, naapuri kaupungissa asusteleva komia Columbus-poika oli kasvanut aivan huikeasti. Luonteensa Columbus oli perinyt äidiltään ja oli aivan ihana.


Tuolla ison tien varressa on joka kesä paljon noita Lupiineja joten niitä piti käydä sylillinen hakemassa maljakoihin. Aivan ihanaa kesällä kun voi maljakot täytellä joka viikko uusilla luonnon kukilla, koska tykkään että maljakoissa on kukkia piristämässä synkkääkin mieltä.


Vaikka Lupiineista ollaankin montaa mieltä ja ne pitäisi hävittää tuolta luonnosta, niin ainakin minä tykkään noista ja minusta on ihanaa kun ne kaunistavat noita tienvarsia. En halua että niitä poistetaan ihan kokonaan.


Maljakoissakin ne näyttävät aivan ihanilta ja vielä kun saa valita niin eihän meille voi kerätä kuin vain vaaleanpunaisia ja valkoisia Lupiineja.


Lupiineja löytyi siis maljakoista niin sisältä kuin ulkoakin ja aina kun edelliset nuukahtaa niin voi käydä keräämässä uuden satsin taas seuraavaksi viikoksi. Minä tykkään!


Keväällä jännitettiin miten meidän käy näiden astutusten kanssa, niin Juhannusviikolla saimme neljä pientä cavalier-pentua tuonne pentulaatikkoon. Nella-mamma päätti että nyt valvotaan sitten koko yö ja tehdään yö-vauvoja, siitä niiden nimetkin sitten loppupelissä tuli. Synnytys meni hyvin, niin kuin Nellalla aina on mennyt, ja pieni pojan palleroinen näki tämän maailman ensimmäisenä klo.23.51 ja siitä se sitten lähti etenemään ja pieniä palleroisia syntyi tunnin välein. Viimeinen pieni pojan pallero rääkäisi aamulla klo 4.44 ja näin saatiin synnytys päätettyä. Niin kuin olen kertonutkin niin tämä kesä oli kuuma ja niinpä tuossakin hommassa hiki tippui niin synnyttäjältä kuin avustajaltakin, ja Nellalle piti keksiä jos jonkinlaista viilennystä, oli puhallinta, märkiä pyyhkeitä ja vaikka mitä. Olen tosi onnellinen että Nella jaksoi hoitaa tuon homman vaikka todellakin lämmintä riitti. Pienet pojat ja yksi tyttö voivat hyvin ja ruoka maistui heti alkuunsa, siitä se kasvaminen sitten lähti todella hyvin käyntiin.


Vaikka olinkin väsynyt yön valvomisesta niin en vain voinut ihailla näitä Kustin ja Nellan vauvoja, onhan ne koiranpennut aivan ihania.


Vauvat pääsivät aina tuohon koriin nukkumaan kun vaihdettiin puhtaat alustat pentulaatikkoon ja punnittiin että kaikki pienokaiset varmasti saavat hyvin ruokaa ja paino nousee. Onneksi Nella-mamma hoitaa aina pentunsa hyvin ja niin tälläkin kertaa, eikä tarvinnut minun huolehtia. Maitoa ja läheisyyttä riitti niin pienet palleroiset alkoivat kasvaa kohisten.

 

Kun oltiin oltu monta kuukautta poissa näyttelyrintamalta tämän saakelin koronan takia, niin onneksi nyt päästiin vihdoinkin käymään ainakin yhdessä näyttelyssä. Vuosi sitten oltiin viimeksi käyty Tuusniemen näyttelyssä joten ilo oli sekä emännällä että koiruuksilla ylimmillään. Emmekä osanneet edes aavistaakaan että tämmöisen saaliin kanssa sieltä kotia tultaisiin.

Tuusniemi 4.7.2021
Cavalier Kingcharlesinspanielien ja Chihuahuan tuomarina oli Tarmo Viirtelä

Kusti 
Avo Eri, Avk 1 Sa, Pu1 Sert, Vsp
Hieman runsaat posket muuten hyvä pää. Purenta ok. Kaunis ilme, riittävä kaula, eturinta ja rintakehä. Hyvä karvapeite, hyvä häntä, aika kihara turkki, laatu tarpeeksi silkkinen. Vetävä askel ja reipas käytös.

Nitta
Avo Eri, Avk 1 Sa, Pn2 Vasert
Sievä pää ja ilme, purenta ok. Kaunis ylälinja, hyvä eturinta, vahva runko. Sopivat takakulmaukset, riittävän silkkinen karva. Hyvä askel ja reipas käytös.

Netta
Vet Eri, Vek 1, Vetrop
Sieväluinen pää, purenta ok, Lyhyt rintakehä tanakka runko, hyvä häntä, vetävä askel iloinen käytös ja hyvä karvanlaatu.
Eli Meillä oli ihan huippu Cavalierien päivä. No eivät ne Chihutkaan huonoja olleet ja tämän näyttelyn paras hetki oli kun Lily ei purrut tuomaria ja esiintyi tosi hienosti.

Nuppu
Val Eri, Avk 2
Sievä pää ja ilme, purenta ok. Hyvä ilme ja korvat, riittävä rintakehä ja rinta. Tanakka runko riittävät takakulmaukset. Kaunis karva. Hyvä askel ja reipas käytös

Lily
Jun Eri, Juk 2
Sievä ilmeinen pää, tiukka purenta. Sievät korvat, hieman aaltoileva selkälinja . Tanakka runko, hyvä häntä, hyvät kulmaukset. Hyvä karva ja hyvät etuliikkeet. takaraajat liikkuessa liikaa rungon alla. Reipas käytös.


Näyttelyiden jälkeen olikin taas aika mennä nauttimaan pennuista. Mitäänhän ei voi silloin tehdä kun pentuja on talossa, kuin vain nauttia ja tuoksutella pieniä pentuja varsinkin tuossa vaiheessa kun ne ovat tississä ja nukkuvat. Sitten myöhemmin onkin jo pikkaisen eri asia, mutta vain pikkaisen.



Sitten olikin aika vähän kuvailla pieniä pupseja kun alettiin tapailla vähän jo jaloilleen.








Kun pennut alkoivat jo liikkua ja leikkiä oli aika tutustuttaa heidät kodin muihin koiriin. Lily halusikin oikein into pinkeenä mennä pieniä palleroita katsomaan ja leikkimään mutta se ei tainnut ymmärtääkään että nämä riiviöt tulevat kuin pedot kimppuun joten Lily näytti aluksi olevan vähän hämillään.


Mutta loppujen lopuksi heillä menikin ihan hyvin. Kaikkien muiden kanssa pentujen tutustuminen sujui myös mallikkaasti paitsi isänsä Kustin, Kusti oli sitä mieltä että näille pitää rähistä koska ovat korvissa, hännässä ja milloin missäkin kiinni. Niinpä päätin että nyt saa isä sitten tutustua lapsiinsa joskus myöhemmin, eipähän ainakaan satu mitään.


Pentujen ihastelujen lomassa pääsimme käymään vielä toisessakin näyttelyssä tänä kesänä. Tämä näyttely oli yllätysten näyttely joten en olisi kyllä ikinä uskonut..

Outokumpu  25.7.2021 
Cavalierien tuomarina oli Janette Fröberg

Kusti
Avo Eri, Avk 2
3v. Maskuliininen uros, kaunis lempeä ilme, oikein asettuvat korvat ja silmät. Oikea purenta, hieman pientet alaetu hampaat, etuosa saisi olla paremmin kulmautunut, ok kulmautunut takaa. Vankka runko, liikkuu yhdensuuntaisesti, hieman leveästi edestä, sivuliikkeessä kantaa itsensä kauniisti ja häntänsä rodunomaisesti.

Nitta
Avo Eri, Avk 1 Sa, Pn1 Sert Rop
3 v. narttu jolla kaunis pää & ilme. Kauniit silmät ja hyvin asettuneet korvat, kaunis kaula. Etuosa voisi olla paremmin kulmautunut. Takaosa ok, karvanvaihto vaiheessa. Liikkuu yhden suuntaisesti, hännän kiinnitys saisi olla korkeammalla.

Netta
Vet Eri, Vek1 Vetrop
10v. oikean tyyppinen, oikein kiinnittyneet korvat jotka voisivat olla pidemmät. oikeat pään mittasuhteet, oikea purenta. Päässä näkyy jo ikä. Hyvin kulmautunut edestä &takaa. Vankka runko. Liikkuu yhdensuuntaisesti edestä ja takaa ja muuten rodunomaisesti.
Kyllähän 10-vuotiaalla pitää ikäkin jo näkyä....

Outokummussa 25.7.2021 
Chihuahuan tuomarina oli Markku Mähönen

Nuppu
Val Eri, Vak 1
Oikeat mittasuhteet ja ääriviivat. Hyvä otsapenger ja päänmuoto. Hyvävahvuinen kuono, hyvä kaula ja runko joka voisi olla hieman tiiviimpi. Hyvät kulmaukset ja hännän kiinnitys. Liikkuu sivulta erittäin hyvin mutta ei tänään nosta häntäänsä ja on muutenkin vaisu. Hyvä karva. 
Nupulta jäi se viimeinen serti saamatta kun se oli kipeä eikä pystynyt esiintymään kunnolla, maanantaina kävimme lääkärissä ja oli kitalaki sekä kurkkutorvi tulehtunut, se selitti täysin Nupun vaisun käytöksen. Kyllä harmitti mutta eihän kipeänä voi olla parhaimmillaan. Nyt antibiootti kuurin jälkeen Nuppu on iloinen itsensä. Ehkä meillä vielä onni on myötä ja sen viimeisen sertin nappaamme joskus.

Entäs sitten tuo meidän pieni riiviö eli Lily?
Jun Eh, Juk 1
Aavistuksen pitkänomainen, erinomainen sukupuuleima. Hyvä pään muoto, hyvin asettuneet mutta pienet korvat, hyvä eturinta ja runko. Hieman pitkä lanneosa, hyvät kulmaukset. Suorat edestakaiset liikkeet, liikkeessä lantion pituus korostuu, lupaava karvapeite. Hyvä käytös. 
Tosi hieno arvostelu, siitä se pikkuinen kehittyy ja tuo on parasta "hyvä käytös" näissä Lilyn arvosteluissa.



Viikot vierivät pentulaatikossa ja on aika lähteä käymään terveystarkastuksessa ja sirutuksessa. Pikkuiset käyttäytyivät koko matkan mallikkaasti eikä itkettänyt matkalla eikä eläinlääkärissä yhtään. Nyt ei ole kuin nimet ja sirunumerot paperiin ja meidän Dilledolle, Diivaliina, Dippidappi ja Dingdong pääsevät omiin rakastaviin koteihinsa n.8 viikkoisena.


Viikko oli vielä ennen kuin pallerot pääsee uuteen kotiin, joten otetaan kaikki ilo irti vielä näistä pienistä palleroista, siellä ne viilettivät koko porukan seassa ja leikkivät äristen ja muristen. Aivan ihanaa oli katsoa miten reippaita pentuja ne Nella ja Kusti olivat saaneet aikaiseksi.


Sitten tulikin kaveri käymään ja oli aika ottaa ensimmäiset poseerauskuvat. Kaksi pientä rauhallista poikaa esiintyivätkin aivan mahtavasti mutta tytöllä sekä pikkuisella pojalla oli vauhtia vähän liikaa eikä meinattu malttaa olla hetkeäkään paikallaan. Mutta kuvat saatiin otettua ja kaikki meni hyvin, kiitos tosi paljon kuvaajalle.







Lopuksi vielä ihania kuvia näistä palleroista....



Rakkauspakkaukset.


Niin lähtivät pojat omiin koteihinsa ja pikkuinen Milla tyttönen jäi Leinottaren kenneliin muiden rakkaiden joukkoon. Pikkuiset pojat saivat aivan ihanat nimet, yhdestä tuli Costi isänsä Kustin nimen mukaan, toisesta tuli Bruno joka on ihan nimensä näköinen koska on saman värinen kuin Kusti, hän on ihan isänsä kopio myös käytökseltään. Kolmannen pojan nimeksi tuli Taavi joka oikeastaan käy tälle pojalle myös täydellisesti. Näin lapset kasvoivat, saivat nimet ja muuttivat heille rakkaille ihmisille uusiin koteihin. Olen tosi onnellinen että sain taas luovuttaa kolme ihanaa Cavalieri-poikaa koteihin jotka rakastavat näitä pieniä palleroisia sydämensä pohjalta asti. Onnea uusiin koteihin rakkaat pikkupojat.
Niin se kesä meni ja syksy tulee kohisten, kesällä nautittiin lämmöstä ja nyt kun ikkunasta katsoo vettä tulee kuin esterinhanurista, mutta sienet nousee ja luonto pääsee valmistautumaan tulevaan talveen. Meidän kesän ihanin päätös oli viikonloppuna mumminmussukoiden luona vierailu joka on aivan ihanaa joka kerta, harmittaa että työt vievät kaiken ajan enkä pääse nauttimaan mumminmussukoiden seurasta niin paljon kuin haluaisin. Pienet kasvaa hirmuista vauhtia ja nyt vietettiinkin vanhimman mumminmussukan 4-vuotis synttäreitä. Pikkuvelikin Kaspian on kasvanut ihan hurjasti kun olen viimeksi nähnyt häntä juhannusviikolla, kaikki joiden lapsenlapset ovat siinä lähellä ja näette heitä useasti nauttikaa pienten seurasta, itse näen vain videopuhelun välityksellä ja nämä käynnit ovat harvoin niin ikävä on todella kova. Ehkä pääsen ensikuussa muutamaan näyttelyyn  tuonne eteläsuomeen joten voin käydä pikavierailulla pienten luona.


Melissa on mummin tyttö ollut pienestä pitäen ja ikävä meillä on molemmin puolin. Jos vain olisi mahdollista niin muuttaisin tuonne Lahden seudulle jotta saisin nauttia näiden kahden läsnäolosta useammin. Jos joku tietää hyvää työpaikkaa ja pientä omakotitaloa Lahden ympäristöstä niin saa vinkata, olisin ihan valmis muuttamaan. Mutta tämän koiralauman kanssa ei tulisi mieleenkään muuttaa kerrostaloon, rivitalokin kävisi jossa olisi kiva takapiha. 


No tulipahan taas loruiltua teille pikkaisen pitkän tauon jälkeen, toivottavasti viihdyitte seurassani, aika koiranpentu voittoistahan tämä päivitys oli joten yrittäkää kestää tällaistahan tämä joskus on. Mutta eipä tiedä mitä seuraava päivitys pitää sisällään, ehkä se tulee vähän lyhyemmällä aika välillä, sitä ei voi tietää. 
Oikein ihanaa syksyä teille ja nauttikaa elämästä!




 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkattuja vauvanleluja...

Hei taas... Taas on viikko vierähtänyt ja ensimmäinen kokonainen helmikuun viikko on nyt takanapäin..... Minulla tämä viikko onkin ollut tosi työntäyteinen viikko, uusi työ ja uudet haasteet ovat vieneet kyllä minusta mehut ihan kertaheitolla. Kun aamulla herää klo. 6.00 ja tekee aamurutiinit ja lähtee töihin yhdeksäksi sekä palaa vasta puoli kuuden aikaan kotia, niin ei siinä enää jaksa oikeastaan mitään tuunata eikä tuusata. Koska viikko on vierähtänyt pääasiassa töiden merkeissä niin hirveästi ei ole kerennyt tuunaamaan tai tuusaamaan mitään uutta...valitettavasti. Kuitenkin iltaisin telkkaria katsoessa on tullut heilutettua tuota virkkuukoukkua ja jotakin pientä sieltä on valmiiksikin saatu.. Koska olen saanut vihiä että minusta saattaisi tulla mummo ensi kesän lopulla niin pitihän minun uudelle tulokkaalle vähän virkkailla kaikkea kivaa...Koska tiedän aika hyvin että mikään ei ole koskaan 100 % varmaa, että kaikki menee hyvin ja minusta se mummeli sitten tulee, olen ollut väh

Pitsienkelien ohjeita....

Ensimmäinen enkelin malli oli tämä. Tähän ohjeen löysin Neljässä polvessablogista.  Tosi selvä ja helppo ohje. Laitan tähän vielä tämän ohjeen uudestaan. Tarvikkeet: Valkoista puuvillalankaa. Itse käytin Novitan virkkauslankaa.  Virkkuu koullu no. 1,75 16 mm puuhelmi. Koko enkeli virkataan yhtenä kappaleena päästä helmaan asti. Enkelin virkkauksessa lyhenteet tarkoittavat seuraavaa: ps = piilosilmukka kjs = ketjusilmukka ks = kiinteä silmukka p = pylväs Pää: 1. krs : kierrä lanka sormen ympäri ja tee renkaaseen aloitussilmukka. Virkkaa renkaaseen 6 ks, vedä rengas tiukaksi ja sulje piilosilmukalla. 2. krs : virkkaa 2 ks jokaiseen silmukkaan, sulje piilosilmukalla. 3.-7. krs: virkkaa ks jokaiseen silmukkaan.  Laita 16 mm puuhelmi enekelin päähän ja kiinnitä helmi ompelemalla käsin muutamalla pistolla kaulan ympäri. Vartalo ja siivet: Tästä eteenpäin virkataan siirtyen suoraan edelliseltä seuraavalle kierrokselle. Kannattaa kierro

Viime viikon Lahden reissu! Ostoksia ja koiranäyttelyhommia!

Niimpä se on vierähtänytkin taas kaksi viikkoa viimeisestä päivityksestä. Kahteen viikkoon mahtuu tällä kertaa monenmoista ja pääosassa on tietenkin viime viikonlopun Lahden reissu tyttären luona..... Viikko oli raskas niinkuin nykyisin tuntuu olevan joka viikko, tää kevät on omalla tavallaan ihanaa aikaa mutta jotenkin se vaan panee miun pään ihan sekaisin...Eikä kyllä auttanut yhtään noiden kellojenkaan rumppaaminen taaskaan...nyt tämä väsymys pukkaa kuitenkin vielä kovemmin esille kuin aikaisemmin...tekeeköhän ikä jo tehtävänsä ja aivot eivät pysy enää mukana, tiedä häntä!!! Mutta viikko huristettiin ihan normaalisti töissä ja torstai-iltana valmistauduttiin jo, koska perjantaina oli tarkoitus lähteä suoraan töistä kohti Nastolaa. Koirat oli siis tarkoitus viedä myös sunnuntaina näyttelyyn joten niidenkin pesu oli siis tehtävä torstai-iltana... Netta oli ihan nolona kun hänet oli pesty ja laitettu kylpytakki päälle, kyllähän se Nellaakin vähän nolottaa, mutta ei todellak