Viimeksi kerroinkin että olen taas yrittänyt aloitella aamulenkkeilemään, muutama viikko sitten meinasi lenkkeilyt taas jäädä, koska sudet pyörii tässä meidän kodin lähellä ja yhtenä aamuna huomasin että olivat seuranneet meitä aamulenkillä.
On se vaan kumma että niitä suojellaan ja ihmiset täällä maalla saavat sydän syrjällään pelätä lemmikkiensä sekä myös itsensä puolesta. Enhän ole koko syksynä uskaltanut koiria päästää tähän piha-aitaukseenkaan ilman vahtimista, niin monta koiraa on sudet käyneet pihasta hakemassa kun ne on laskettu ulos tarpeilleen.
En ole mikään susi vihaaja mutta jonkunlainen tolkku tähän suojelemiseen pitää saada, sudet kuuluu metsään eikä ihmisten pihoihin. Nyt on huomattu se että kun nuo viherpiipertäjät ovat halunneet suojella noita ihania susihukkasia niin ne ovat käyneet todella röyhkeiksi ja tulleet pihoihin sekä myös ovat koirat olleet helppoa ruokaa tuolla metsissä. Jatkuvasti saa lukea kuinka on metsästyskoira tai muuten vaan metsälenkillä ollut koira päätynyt suden suuhun.
Hyvähän se on noiden viherpiipertäjien sieltä kehä 3 sisäpuolelta ja 10 kerroksen kerrostalo-asunnosta noita hukkia suojella, tulisivat saakeli ite tänne katsomaan ettei se ihan niin ihana elukka olekaan.
Metsässä saa olla susia sitä en kiellä, onhan niitä ollut aina. Mutta niiden pitää pysyä siellä metsässä ja niitä pitää olla sen verran että niillä on luonnollisesti siellä ruokaa, sekä niitä pitää metsästää että niitä olisi tietty määrä siellä metsässä, joille siellä riittäisi ruoka ja niistä tulisi sen verran säikkyjä että ne pelkäisisivät ihmisiä ja näin ollen pysyisivät poissa.
Metsästys on siinä oiva keino pitää petoeläimet arkoina ja sellaisena että ne pysyvät poissa ihmisten ilmoilta ja niillä olisi tarpeeksi ruokaa siellä metsässä, että koirat ei päätyisi joka kerta kun menee metsään niin suden suuhun.
Ajatelkaa hyvät ihmiset mitä olette saaneet aikaan, ihmiset pelkäävät itsensä, lastensa, tuotantoeläintensä sekä lemmikkieläintensä puolesta vain siksi että nämä kehä 3 sisäpuolella olevat viherpiipertäjät suojelevat sellaisia petoja jotka eivät ole koskaan niitä edes kohdannut kuin telkkarissa, internetissä tai Korkeasaaressa. Kysyn vaan että onko sitten hyvä kun näiden koirien ja muiden eläinten paikalla onkin jonkun pieni lapsi, sittenkö nämä ihmiset heräävät tähän asiaan. Toivon sydämmenstäni ettei tämä mene siihen pisteeseen että susi nappaa jonkun pienen lapsen omalta pihalta niin kuin se on nyt vienyt koiria. Minä käyn haulikko selässä lenkillä niin säästyypähän miun ja koirieni henki jo se viherpiipertäjien ihana susihukkanen sattuu taas seurailemaan.
No sainpahan purettua mieltäni....
Sitten vähän mukavampiin aiheisiin, pitkästä aikaa on tullut taas vähän tuusattua ja tuunattua. Joulu tulee ja hyasintit pitäisi laitella johonkin antamaan joulun tuoksua, koska niiden tuoksusta tuntee joulun. Niinkuin aina ennenkin niin ennen nukkumaan menoa ne parhaat ideat tulee mieleen, niin kävi nytkin. Muistin että minullahan on noita vihreitä peltikulhoja, jotka ovat ihan kamalan väriset, mutta joista voisi vähän tuunaamalla saada kivat hyasinttiasetelma- astiat.
Ensin kalkkimaalia pintaan ja heti näyttää paremmalta. Astioiden kahvoihin suihkutin myös kultaista spray-maalia, joten kultaa ja enkeleitä tulee nämä astiat olemaan.
Seuraava vaihe onkin sitten se että servettilakalla liimataan servetistä leikattu kuva jokaiseen astiaan. Ensin laitetaan vähän isompi kuva toiselle puolelle.
Ja pienempi kuva toiselle puolelle. Koska joulu on enkelien aikaa ja minulla on tuo enkeliteema jouluna, niin nämä sopivat kuin nyrkki silmään.
Lopuksi vielä kaikkiin astioihin kuumaliimalla vähän blinblingia, kultaistatimanttinauhaa sekä ihan viimeiseksi sydän timantit.
Toiselle puolelle tuli isot sydäntimantit ja toiselle puolelle vähän pienemmät. Nyt vaan odotellaan millaiset asetelmat näihin sitten tulee lähempänä joulua.
Tällä hetkellä keittiön tasolla ovat kauniit valkoiset tulilatvat ja saa nähdä siirränkö nuo pois hyasinttien tieltä vai tuleeko hyasintit noiden kaveriksi.
Koska joulun aika on niin kamalan lyhyt, halusinkin aloittaa pikkuhiljaa jo joulukuun alussa joulukoristeiden laiton että saan nauttia niistä pitkään. Niimpä joulukuusikin tuli jo paikoilleen, ei kyllä muuta ole kuin vasta kynttilät. Mutta kaunis se oli jo pelkillä kynttilöillä, tämä kuva ei vaan näytä miten kaunis se todellisuudessa on.
Tämä viime jouluna lahjaksi saamani lipasto täyttyi myös joulukoristeista tuli kuusia, eläimiä, tonttuja ja kynttilöitä. Tuo vanha valopyramidi on aina etsinyt paikkaansa ja nytkin mietin pitkään mihin ihmeeseen mie sen laitan. Ennenkuin keksin että tuossahan sillä on tosi hyvä paikka.
Nuo isot tähdet ovat olleet valmiina tuolla ikkunoissa viime joulusta lähtien, joten nyt oli helppo vaan sytyttää niihin valot ja joulun odotus voi alkaa.
Pitkään mietin että laitanko tuohon kuuseen muita koristeita ollenkaan koska eikö olekin tosi kaunis kuusi pelkillä valoilla. Ensimmäisen kerran meillä ei ole joulukuusessa ollenkaan perinteisiä kynttilöitä, mutta jotenkin tuo kuusi ei niitä kaipaakaan.
Kananmunakaapin päälle istahti myös pari tonttua vahtimaan kananmunia, ettei kukaan niitä varasta. Aivan mahtava idea ovat nuo ajastetut led-tuikut. Tässäkään ei mitään oikeita tuikkuja voi poltella, mutta tämä käy siihen tosi hyvin eikä ole vaaraa että syttyisi tässä ylhäällä oleva kaappi palamaan.
Siellä ne kananmunat ovat turvassa kun kaksi ihanaa tontun tolleroa vahtivat niitä.
Tosi kauniisti vielä nuo led-tuikut valaisevatkin, ihan kuin olisi aivan oikea tuikku.
Jos laitettiin sisälle vähän joulua, niin pitihän sitä laitella vähän uloskin. Tämä etukuistin alue on ollut minulle aina oikea murheenkryyni enkä keksi siihen mitään kivaa koskaan.
Tälläkin kertaa siihen tuli vaan perinteisesti calluna ja havuja, pieneksi piristykseksi laitoin kuitenkin tuon lyhdyn tuolta aitasta löytämääni lyhtykoukkuun. Tulihan siitä ihan kivan näköinen ja näkö eikun paranee vielä kun saataisiin edes vähän lunta, ainakin luulen niin.
Tämmöinen tästä kuistista sitten tuli, onhan se aika kivan näköinen, kun ei siitä parempaakaan saa. Tuo ovi on ihan kamala ja muutenkin tää on jotenkin haastava.
Minä tykkään paljon talvella ja ainakin näin joulun alla askarrella noista luonnon antimista, niimpä nytkin kun olin laittanut noihin ulkoasetelmiin tuota pallojäkälää niin ajattelin tehdä pari kranssia tuonne ulos.
Löysin vielä tuolta aitasta yhden viime syksynä pajusta tehdyn kranssinpohjan sekä löytyi sieltä myös tuota vihreää kanaverkkoa jonka puristelin myös tollaiseksi rinkulaksi, niistä sitten vain kranssin tekoon. Näissä hommissa yleensä vain mielikuvitus on rajana, voi tehdä ihan miten hyvältä tuntuu.
Tämmöinen siitä ensimmäisestä pajustatehdystä kranssipohjasta sitten tuli. Kuumaliimalla liimasin tuota jäkälää sen kranssipohjan ympärille ja sitten siihen lisäksi vielä muutama maalattu käpy, noita maalattuja käpyjä oli vielä muutama varastossa.
Seuraavaksi pyörittelin tuon helminauhan tuohon ympärille sekä viimeistelin kranssin kultaisesta nauhasta tekemälläni rusetilla. Aika kiva, yksinkertainen mutta ainakin omasta mielestä tosi nätti.
Siitä kanaverkosta tehdystä rinkulasta valmistui sitten vähän pienempi kranssi. Siihenkin vähän kuumaliimalla jäkälää, käpyjä, lumipallo-oksia sekä lopuksi juutinarusta rusetti ja valmista tuli. Yleensä minä tungen ihan hirveästi kaikkea mutta jotenkin näistä tuli tosi kivat ilman yhtään enempää, vai mitä olette mieltä.
Kranssiaskarteluja ennen kävin virittelemässä tuon viime jouluksi ostamani valon tuohon lumipalloheisin oksille. Isäntä kyllä oli sitä mieltä että miten mie sen sinne muka saan, siitä ei kyllä tule yhtään mitään.
No sehän oli helppoa kuin heinän teko, a-tikkaat vain autotallista ja eikun heittelemään valonauhaa oksille ja siellähän ne nyt ovat. Minulle ei kannata todellakaan sanoa, että tuosta ei tule yhtään mitään tai etten mie sitä saa tehtyä, sitten varsinkin laitan ne joka tapauksessa vaikka minun olisi pitänyt kiivetä tuonne puskaan...
Seuraavana viikonloppuna taas askartelut jatkui, viikon tuota kesähuoneen ovessa olevaa kranssia katsoessani totesin että sille pitää jotakin tehdä. Niimpä sitten kävin sen kranssin sieltä ovesta ja siitähän piti saada myös vähän jouluisempi, joten sen kimppuun sitten vaan. Ensin vanhat nauhat pois ja puhdistus.
Sen jälkeen vähän jäkälää taas kuumaliimalla kiinni. Tätä en halunnut ihan kokonaan täyttää, koska tässä nuo risut itsessään on tosi kivat.
Käpyjä piti vähän tuunata koska en halunnut laittaa ihan perus käpyjä ja valmiiksi tuunatut menivät siihen edelliseen kranssiin, joten pensselillä tökittelin vähän valkeaa maalia ja lopuksi kultahilettä ripottelin niihin maalatuihin kohtiin.
Kun kävyt olivat kuivaneet niin ne laitoin sitten kuumaliimalla paikoilleen, seuraavaksi tähänkin pyörittelin tuota helminauhaa ympärille ja kullanvärisestä nauhasta tekaisin rusetin jonka keskelle liimasin tommoisen pienen kauniin posliinienkelin. Onneksi olin ostanut tuota led-nauhaa, sain sen vielä pyöriteltyä tuohon ympärille ja ainakin omasta mielestä siitä tuli tosi kaunis.
Tässä ei oikein näy kun nuo valot palaa, mutta tuo valonauha on kuin tehty tähän.
No tässä kuvassa näkyy miten kauniisti se loistaa tuolla kesähuoneen ovessa.
Olin ostanut toisenkin led-nauhan, joten sen laitoin tuohon etukuistille sen toisen edellisen tekemäni kranssin ympärille.
Löysin myös nuo kaksi patterilla loistavaa valotonttua, joiden patterista oli loppunut virta kun ne tuohon laitoin, mutta tällähetkellä ne valaisee myös kivasti tuossa pienellä pöydällä, tuon lyhdyn seurana.
Tänä viikonloppuna olikin sitten joulukuvauksien vuoro noilla karvakorvilla. Tämän kuvan sain periaatteessa ihan vahingossa kun olin tonttuhattu päässä paistellut ensin pipareita ja torttuja ( niinkuin jouluun kuuluukin, siis tonttuhattu päässä :)), piparin muru lensi tuonne lattialle ja olin menossa sitä nostamaan niin Nuppu tuli antamaan minulle pusun, joten näin kävi tänäkin jouluna että joulutonttu suukon sai.
Siitäpä sitten innostuin ja otin muutaman piparin houkuttimeksi ja arvelin saadaanko meidän porukasta joulukuvia. Se onnistui yli odotusten, eli piparilla oli todellakin hyvä vaikutus. Tämäkin kuva on tosi hieno ja kaikki ovat niin terhakkaana kun miulla on kamera toisessa kädessä ja pipari toisessa (mitä nyt Kusti nukkuu, niinkuin aina).
Tämä on ainakin omasta mielestä aivan ihana, siinä äiti ja tytär poseeraavaat tosi hyvin, tästä voisi tehdä vaikka veljille Hugolle ja Colunbukselle joulutervehdykset.
Pitihän se tänäkin viikonloppuna vähän tuusata ja tuunata joten tästä aloitettiin. Ostin neljä led-kynttilää, mutta koska minusta ne olivat liian pliisuja niin nehän piti ensin tuunata.
Ensimmäiset kaksi kappaletta tulivat eteisen lipaston päälle ja näihin tuli hopeanauhaa jonka liimasin kuumaliimalla, sen päälle liimasin myös tuota hopeista blingbling-nauhaa. Paljoa ei tuunattu, mutta lopputulos on täydellinen. Cavalier-patsaskin sai tonttuhatun siinä samalla.
Seuraavat kaksi kokivat saman kohtalon kuin kaksi aiempaa, eli kuumaliimalla kultaista nauhaa ympärille sekä näihin laitettiin vuorostaan kultaista blingbling-nauhaa.
Siinä vielä koko asetelma keittiön pöydältä, amarylliskin alkaa kohta kukkimaan.
Tässä vielä lähempää, pienellä tuunauksella saa noista led-kynttilöistä ihan kivan näköisiä. Tuokin nauha on liimattu vain liitoskohdasta joten sen voi siitä pyöräyttää pois ja lisätä ihan mitä tykkää seuraavan kerran tuon ympärille. Noita voi myös servettilakalla koristella myös, ehkä se on seuraava tuunauskohteeni saa nähdä.
Löysin tuolta netin ihmeellisestä maailmasta tällaisen kuvan, miusta tää oli tosi hauska. Yhtenä vuotena virkkasin työkavereille sekä joillekin muillekin lahjaksi pitsi enkelit joten pitäisiköhän tehdä näitä maski-enkeleitä tänä vuonna.... Olisi aikaan sopiva, vai mitä olette mieltä....
Ja nyt kun vauhtiin pääsin niin vielä yksi tuunaus tälle viikonlopulle.
Vanha rahi, virkkasin aikoinaan tälle ontelokuteesta päällisen, Netta vihasi sitä jo aikaisemmi ja nyt kun Lily tuli siihen ikään että alkoi järsimään kaikenlaista niin silloin se virkkaus oli Lilyn mielestä jo liian vanha joten se pisti sen palasiksi.
No eihän se mitään, oikeassahan se pikkuinen oli, se oli jo todellakin aikansa elänyt joten jotakin muuta oli siis keksittävä.
Tällähetkellä ei oikein huvita alkaa virkkaamaan uutta päällistä, eikä ole kyllä kudettakaan joten nyt piti keksiä jotakin muuta koska ton näköisenä se ei saa olla, tuo on ihan kauhea :(...
No kun kaikki puhuu että kalkkimaali käy ihan mihin vaan, niin en malttanut olla kokeilematta. Eikun maalia pintaan ja lopuksi käsittelin tuon maalatun pinnan vielä vahalla, jos se paremmin kestäisi kun se on vahalla käsitelty.
Omasta mielestä siitähän tuli oikein kiva, katsotaan nyt vaan miten tuo maali siinä kestää. Mutta sen ainakin tiedän etteivät nuo riiviöt ainakaan saa siitä ihan heti revittyä mitään, tai ainakin toivon niin.
Ompahan ollut aikamoista menoa ja meininkiä tässä lähiaikoina ja aivan ihanaa on pitkästä aikaa tuusata ja tuunata jotakin.
Kolme vuotta sitten tähän aikaan Leinottaren kenneliin odoteltiin ensimmäisiä pieniä koiranpennun palleroita. Jännitti ihan kamalasti koska siitä oli aikaa kun meillä on ollut koiranpentuja tuloillaan, sekä aikaisemmat pennut ovat olleet isännän itäsiperianlaikan pentuja sekä minun Suomen lapinkoiran pentuja. Silloin emät olivat isoja ja enkä osannut jännittää niiden synnytystä laikaan koska isännällä oli kokemusta, mutta nyt minulla oli emänä pieni Cavalier Kingcharlesinspanieli, enkä ollut ollenkaan varma mitä tulee tapahtumaan.
Mutta Nella yllätti minut täysin ja kaikki sujui hyvin. Nella hoiti synnytyksen kuin ammattilainen vaikka ensimmäinen pienokainen menetettiinkin. Itsenäisyyspäivänä vuonna 2017 meillä oli 5 ihanaa Cavalier tyttöstä joista tuli kauniita ihania persoonia.
Yksi tytöistä eli Nitta jäi mamin luokse ja muut lensivät pesästä ja saivat aivan ihanat rakastavat perheet, olen siitä todella onnellinen ja toivon kaikille oikein ihanaa syntymäpäivää.
Olen ollut myös onnekas kun olen saanut tavata osaa näistä tytöistä, Marttaa kävin tervehtimässä Espoossa viime marraskuussa ja hänen kuulumisiaan nään päivittäin myös netissä. Mindi oli kesällä meillä pari viikkoa hoidossa joka oli aivan ihanaa aikaa. Hetaa olen käynyt vuosi sitten tervehtimässä Savonlinnassa ja tänä vuonnakin olisin käyny jos ei tämä korona olisi sotkenut asioita. Dianaa en ole nähnyt, joka vähän harmittaa, mutta jos luoja suo ja tämä korona hellittää olisi tosi kiva käydä katsomassa.
Meillä vietettiinkin tänään sitten Nitan synttäreitä ja hän sai oman luun sekä illaksi on tarjolla herkkukakkua. Onnea ihana 3-vuotias Nitta (Leinottaren Adalmiinan Helmi) sekä kaikki muut sisarukset.
Nitan synttäreiden kunniaksi tekaisin pari joulukukka-asetelmaakin pöydille. Tämä viime jouluna isännän ostama reki sai täksi jouluksi joulutähden sekä valkean hyasintin kyytiinsä sekä tekaisin tuosta samasta nauhasta rusetin, mitä laitoin myös noihin kynttilöihin. Ainakin omasta mielestäni siitä tuli kaunis.
Siinä se eteisen lipaston päällä saa koristaa sitten meidän joulua.
Lopuksi muttei viimeiseksi toinen jouluasetelma olohuoneen pienelle pöydälle, joulutähti ja kaksi valkoista hyasinttia.
Jotenkin hienosti voi tämän postauksen päättää näihin kauniisiin jouluisiin asetelmiin. Luulen että näitä tulee vielä ennen joulua lisää, mutta näistä on hyvä aloittaa.
Tämmöinen postaus tällä kertaa, kolme viikkoa sitten meinasin kirjoitella jotakin tänne blogin puolelle, mutta huomasin ettei ollut mitään postailemista, tylsiä viikkoja. Mutta nyt olikin sitten oikein urakalla, toivottavasti tästä oli iloa teille lukijani ja jaksatte lukea edelleen näitä minun puuhailujani.
Oikein ihanaa joulun odotusta teille kaikille, pysytään terveinä ja nautitaan tästä joulun ajasta. Kirjoittelen ehkä vielä jotakin jo ennen joulua tai sitten heti joulun jälkeen, saa nähdä. Älkääkä ottako näitä minun vuodatuksiani liian vakavasti...
Kommentit
Lähetä kommentti
Olisi kiva lukea käynnistäsi blogissani...Olisitko kiva ja jättäisit jäljen käynnistäsi..:)