Hae tästä blogista

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Elämäni yksi ihanista asioista tapahtui minusta tuli mummi...Laajennettiin vähän koiranäyttelyssä käyntiä naapurimaahan....Vähän vielä puutarhanhoitoa ja loppu huipentumaksi pääsin tapaamaan miun pikkuista mummon mussukka....

Hei taas, tässä on ollut vähän kiirusta viime viikkoina joten tämä blogin kirjoittaminenkin on vähän jäänyt taka alalle...

Kaksi viikkoa sitten se sit tapahtui ja minusta tuli tämän pienen suloisen tyttövauvan mummi..ette voi kuvitellakkaan miten ihanaa se oli...kaihoisin mielin katselin näitä kuvia kun tyttäreni niitä minulle lähetti koska jos en olisi jo sopinut tuota Venäjälle koiranäyttelyyn menoa seuraavalle viikonlopulle niin olisin kaahannut vauhdilla tuota pientä katsomaan...



Koska olin ilmoittanut Nellan tuonne Venäjän Viipurin näyttelyyn seuraavalle viikonlopulle niin sinnehän meidän oli sitten mentävä...Lauantai aamuna kello soi jo kahden aikaan ja kaikki näyttelytavarat pakkasin autoon ja ajoin yhden toisen sinne lähtijän kotiin jossa pakattiin minun ja hänen näyttely tavarat hänen autoonsa ja suuntasimme kohti Lappeenrantaa muiden samaan harrastukseen hairahtaneiden kanssa....

Matkamme tarkoitushan oli siis koiranäyttelyt Viipurissa joten rajan ylitse menimme Vaalimaalta, joka oli yllättävän  helppoa..Seuraava pysähdyksemme oli Rättijärvellä sijaitsevalla huoltoasemalla, jossa kaverini laittoi vähän menolientä tankkiin että matkamme jatkuisi...


Matkamme sujui mukavasti ja ensimmäisestä näyttelystä saimme 1 ja varasertin..No sertiähän sinne oltiin menossa hakemaan muttei se nyt tällä kertaa meille napsahtanut, mutta siellä oli yksi toinen cavalierien omistaja johon olin tutustunut täällä Suomen puolen näyttelyissä ja hänen koiransa pärjäsivät tosi hyvin joten suuntasimme näyttelyjen vieressä olevaan kauppaan josta halusimme ostaa jotain juotavaa hänen menestymisensä kunniaksi...


Tämmöisen kuoharipullon me sieltä sitten nappasimme ja lähdimme heidän teltallensa juhlistamaan tätä näyttelymenestymistä...Vähän piti rajoittaa tuota juhlimista koska olin lähtenyt tosi aikaisin aamulla huonoilla unilla eikä ollut syötykään oikein kunnolla joten kuohari meinasi ihan nousta päänuppiin...ja koska meillä oli vielä edessä toiset näyttelyt samaisessa paikassa niin ei kehdannut ihan jurrissa mennä koiran kanssa kehään, muutenhan se ei ois meitä haitannut...


Toisestakaan näyttelystä meille ei sitä menestymistä tullut vaan roppakaupalla kokemusta...Pähkäilin mielessäni että mitenkähän tämä meni noin niinkuin omasta mielestäni, ja tulin siihen tulokseen että olisi sittenkin pitänyt ottaa Netta eikä Nella. Netta sai silloin vuosi sitten Joensuussa siltä Venäläiseltä tuomarilta sertin ja casibin joten Netta olisi voinut pärjätä täälläkin paremmin...Mutta turha se on takana päin jossitella tehty mikä tehty, ehkä seuraavan kerran otan Netan mukaan....Niin ja varmaan Nuppukin on seuraavalla kerralla messissä....

Eli tällä kertaa nämä näyttelyt meni sitten näin ja pääsimme aika hyvään aikaan sieltä poiskin lähtemään koska meillä kummallakaan ei ollut koiraa jonka olisi tarvinnut mennyt ryhmäkehään...

Matkamme kuitenkin vähän hidastui koska pari kertaa tulomatkan aikana tie nousi ihan sananmukaisesti pystyyn edessämme ja jouduimme odottelemaan jonkun aikaa...
Mutta ihan ajoissa kuitenkin illalla olimme jo kotona.
Voi vaan sanoa että olipahan reissu mutta tulipahan tehtyä, ihan heti en kyllä ole Venäjän maalle näyttelyihin menossa sen verran erikoista siellä oli Suomen näyttelyihin verrattuna...

Kyllä joka Suomen näyttelyistä purnaa ja urputtaa niin kyllä kannattaisi ensin käydä tuolla Venäjän puolella näyttelyissä niin tietäisi että Suomen näyttelyt ovat tuhat kertaa paremmin järjestetyt kuin rajan takana. Näin ollen minä kyllä annan ainakin 100% erinomaiset arvostelut Suomen näyttelyiden järjestämisestä....


Vaikka sieltä näyttelyistä ei niitä sertijä sitten tippunutkaan niin onhan meillä kuitenkin pari hienoa ruusuketta (jonka toisen ostin kyllä ihan itse 😅😆) Eli tuo isompi vaaleanpunainen ruusuke on itse ostettu, siinä keskellä lukee cac ja korjasin sitä vähän joten siinä lukee nyt R-cac eli vara serti 😂😃😂


Mutta onhan se hienoo kun on kuitenkin tommoiset diplomit mitkä voi laittaa vaikka seinälle jos tahtoo, luulen kuitenkin etten minä niitä aio mihinkään seinälle laittaa. Olkoot tuossa pussissa...


Kun sitten yksi päivä viikonlopusta meni tuolla näyttelyissä niin sunnuntaina piti vähän puutarhahommeleitakin tehdä, kaverin kanssa viimeksi siellä käydessäni sovittiin että käyn tuota perennaa hakemassa, (en muista sen nimeä) niimpä sitten sunnuntai-iltana hurautin sen hakemassa samalla sain myös valkoista syysleimua. Mitään tietoa ei ollut että mihin noita laitan mutta kyllähän niillekin paikka löytyi, tuohon isoon penkkiin laitoin tuon valkoisen syysleimun ja tuohon aitan nurkalle tuon toisen valkoisen.


Siinä sitten istutellessani ja kierrellessäni puutarhassa huomasin että Kelloköynnöskin oli alkanut tuossa aitan päädyssä kukkimaan joten nyt alkoi tuokin seinusta kukoistaa...

On se tavallaan aika kaunis kukka...


Samalla huomasin että noita unikon siemenkoteloita alkoi olla jo monin paikoin niimpä kekkasin tommoisen niksipirkon idean että leikkasin sukkahousuista suikaleen ja pyörittelin noiden siemenkotien ympärille, näin saan osan siemenistä talteen ja kylvettyä niitä muuallekin.... Tämä tässä on musta unikko jonka siemeniä lupasin ystävättärelleni....Vien hänelle sitten palan sukkahousua 😂😂😂


On ne aika hauskan näköisiä...


Näistä unikoista osa on tumman violetin värisiä ja taisi siellä olla punaistakin unikkoa....


Viikonlopun jälkeen minulla olikin vapaa päivä joten olin varannut Nellalle terveystarkin joensuun kaupungissa kennelliiton hyväksymälle eläinlääkärille....Vähän kyllä jännitti että mitäkähän tämä sanoo tuosta meidän Nellasta, koska nämä tarkit oli sitä varten että jospa tuo meidän neitokainen tässä syksyn mittaan lähtisi käymään sulhasen luona..

No Silmä- sydän- ja polvitarkithan meni erinomaisesti, meidän neidissä ei ollut mitään vikaa joten nyt vain odotellaan kuumeisesti juoksuja jos vaikka tällä kertaa paistaisi se aurinkokin tähän risukasaan, nimittäin minulla oli tarkoitus pennuttaa tuo meidän ihana Netta neiti aikoinaan mutta kaikkihan ei tietenkään mene niinkuin toivoisi vaan neljän astutuskerran jälkeen oli pakko tunnustaa ettei meidän Netta neiti tule kantavaksi ja hän saa nyt vain olla ihana lutunen koti ja ehkä vielä näyttelykoirakin...

Mutta nyt on siis Nella neidin vuoro, kaikki tarkit meni siis hyvin ja laskujen mukaan Nellan juoksujen pitäisi alkaa ihan tässä syyskuussa tai saattaa ehkä mennä tuonne lokakuun alkuunkin mutta niitä odotellessa. Sulhanen onkin katsottu jo tuonne Oulun suuntaan olisi sitten tarkoitus matkata eli Nellan kasvattajalla olisi hänelle sopiva kaunis sulhanen, ehkä sitten jouluna meilläkin vilistää pieniä koiranpentu palleroisia ja tuo minun hankkimani kennelnimikin pääsee vihdoinkin maailmalle pentujen kanssa....Toivossa on hyvä elää....


Iloisena tämän terveystarkin jälkeen suuntasinkin autoni tuonne kaupungin keskustaan ja nautiskelin siinä sitten isomyyssä aamukahvit että jaksaa vähän aikaa shoppailla, koska minulla olikin sitten koko päivä aikaa viettää tuolla kaupungissa. Olin nimittäin sopinut tapaamisen iltapäivälle tuon meidän Nupun kasvattajan kanssa ja sitä innolla odotettiin puolin ja toisin....


No huh huh!!! ei minua olisi pitänyt päästää ollenkaan tänne vauvojen vaatekauppojen lähelle, nyt minulla onkin sitten muutama kassillinen vaaleanpunaista ja valkeaa vauvan vaatetta....No taisi mummolla lähteä vähän mopo käsistä, mutta kun olivat niin ihania ja ei sitä joka päivä saa ostaa tommoisia pieniä vaaleanpunaisia söpöjä vaatteita... Onpahan mummolla jotain viemistäkin ensi viiikonloppuna sille mummon pienelle prinsessalle....


Kotia tullessani huomasin jotain oudon näköistä tuossa portin vieressä olevissa kukkalaatikoissa...No tommoinen vähän eriskummalisen näköinen liljahan siinä kasvoi...No jaa on se aika kiva....


Nupusta on tullut oikein ihana sylivauva...Noin nätisti se makailee sylissä, kun minä tulin töistä ja aloin laittamaan ruokaa...nauratti kun tämähän on niinkuin ennen vanhaan silloin vauvat viihtyivät sylissä ja piti  tehdä ruokaa, nyt sitten koiranpentu jatkaa sitä samaa perinnettä....Siinä hää niin napotti ihan kiltisti...On se vaan niin syötävän suloinen....


Tässä vähän esittelyä niistä Joensuun ostoksista, nyt nämä voi jo esitellä koska olen nämä vienyt jo pienelle prinsessalle ja kaikki on hyväksi todettu...Neuvolatätikin oli ihastellut tätä pukua...


Muutama yöhaalarikin lähti sitten mukaan koska oli tarjous ota kolme maksa kaksi....Hah hah haa....Nämä onkin sitten ihan pikkuisia 50 cm, eivät pitkään mene mutta onneksi kuitenkin vähän aikaa, eikä onneksi noita 50cm tyttärellä ole paljon.


Tämä onkin vähän isompi ja tässä on tosi kivat nuo tossut ei tarvitse erikseen sukkia pitää....


Ja bodyjahan aina tarvitsee, nämä on tämmöiset herkät rusetti bodyt...

Parikappaletta vielä lisää tommoisia unihaalareita ja yksi bodykin on siellä joukossa....Nämä on tällaisia arkivaatteita mutta ehkä seuraavalla kerralla tulee haalittua vähän pientä prinsessa mekkoakin....


Koska minulla on nyt se korttikielto, eli ei osteta mitään kortteja vaan tehdään itse. Niin eikun itse taas askartelemaan ja niinhän siitä tuli ihan söötti vaaleanpunainen onnittelukortti kun käytti vähän mielikuvitusta....


Sisälle löytyi myös tosi kiva runo....


Koittihan se vihdoin päivä jolloin pääsin pientä mummon mussukkaa pussailemaan ja hellimään... Heti kun vain pääsin perille oli ihan pakko ottaa tuo pieni suloinen tytöntyllerö syliini ja näytti kyllä siltä että siinä mummon sylissä on tosi hyvä ollakin..


 Millään en olisi malttanut päästää tätä pientä ihmettä sylistäni mutta näytti siinä sitterissäkin olevan tosi hyvä olla...On se vaan niin suloinen lapsi.


Olihan minulla viemisenä muutakin kun vaan ne vauvanvaatteet, kuulin nimittäin yhdeltä työkaverilta joka oli saanut tällaisen napanuora kukkakimpun silloin aikoinaan kun hän itse oli saanut vauvan...
Tämä oli tosi ihana ajatus, eli siinä on tehty vaaleanpunaisista ruusuista tommoinen iso kimppu jossa oli vaaleanpunainen iso rusetti ja tuosta rusetista lähti sitten nauha joka päätyi rusetiksi tuohon pienempään kimppuun... Toiselta nimeltään tätä kutsutaan myös äitilapsi kimpuksi mutta aivan ihana....


Tuon pienen kimpun teetätin tuohon vaaleanpunaiseen posliinikenkään joka jää sitten muistoksi noiden kukkien jälkeen....


Kyllä tuo uusi ihmisen alku on vaan niin syötävän suloinen ettei sitä malttanut olla sylittelemättä ja kuvaamatta...Aivan ihania oli myös nuo ilmeet tällä pienellä tytön tylleröllä.....

Saihan se mummo pienen hymynkin noille suloisille kasvoille, ei voi olla kuin tosi onnellinen....


 Koska pieni ihmisen taimi on syntynyt ja alkanut kasvamaan on hänelle istutettava myös puu joka kasvaa hänen kanssaan vuosien varrella....
Niimpä kävimme hakemassa suklaakirsikkapuun jonka istutin sitten oikein taiten tuohon maahan ja annoin sille voimaa kasvaa pienen ihmistaimen rinnalla.....


Toivottavasti tämä suklaakirsikkapuu lähtee kasvamaan ja alkaa myös tekemään kirsikoita joita tämä pieni ihminen voi sitten joku päivä käydä itse keräämässä ja syömässä tuosta puusta....

Ensi kerralla kun mennen niin pitää muistaa laittaa tuohon juurelle vielä myyräsuojus sekä tehdä kanaverkosta ympärille suojaverkko etteivät jänikset käy herkuttelemassa tuota puunrunkoa.


Shoppailureissulla käytiin myös ostamassa tämä Mauri Kunnaksen tekemä Isovanhempien kirja joka on minusta vähän erikoinen, mutta koska vanhemmat kirjoittavat lapsellensa sitä vauvakirjaa niin kaipa sitä voi isovanhemmat kirjoittaa tätä, jossa kerrotaan heidän isoisovanhemmistaan, isovanhemmistaan sekä tämän pienen lapsen omista vanhemmistaan.

Nuppukin kävi välillä ihmettelemässä että mikä ihmeen tuhisijahan tämä on, kun se niin usein on tuon mamman sylissä...Tosi nätistihän Nuppu katselikin eikä tehnyt elettäkään että olisi esimerkiksi hypännyt tuonne päälle....


Siinä sitä niin herttaisesti nukuttiin mummon tekemän viltin alla, taitaa tyttö tietää että viltti on virkattu suurella rakkaudella.....


Ristiäisetkin on tulossa ja koska tämä mummeli on näiden sairastelujen takia jäänyt vähäiselle liikunnalle mutta ruoka on senkin edestä maistunut ja näin ollen on tullut noita kiloja lisää niin luulempa ettei mikään entisistä mekoista olisi mahtunut päälle.... Niimpä silmiini sattui H&M:ltä näin kaunis ja yksinkertainen mekko jonka voi sitten laittaa ristiäisiin.  Joku kiva koru vaan lisäksi tuohon ja korkkarit jalkaan niin luulen että saadaan ihan kiva kokonaisuus....


Koska olin siellä pientä ihanaa suloista lapsenlasta katsomassa koko viikonlopun ja täällä olevalla ystävättärelläni oli syntymäpäivät niin niitäpä sitten juhlistettiin jälkikäteen nyt tänä perjantai-iltana. Hän oli loihtinut tommoiset luonnonantimilla koristellut kääretorttupalat...Aika hienon näköinen vai mitä sanotte.....


Koska olin sen edellisen viikonlopun siellä tyttäreni luona niin yllätys yllätys täällä kotonahan ei sillä aikaa tietenkään oltu tehty yhtään mitään...Mikä ei sinänsä ole todellakaan mikään yllätys, eihän täällä ole ennenkään mitään tapahtunut kun olen ollut poikessa. Mitäs läksin, siitäs sain...
Eli sinä viikonloppuna olisi pitänyt ajaa tuo nurmikko koska silloin oli poutaa ja melkein koko tämän viikon satoi vettä....Mutta koska olin päättänyt että tänä viikonloppuna tehdään piha hommia eikä lähdetä minnekkään niin silloin tehdään....

Ensimmäiseksi piti siis heti lauantai-aamuna aikaisin aloittaa tuo nurmikon leikkuu joka osoittautuikin aivan helkkarin  kivaksi hommaksi....Koska nurmikko oli liian pitkä ja kaikenlisäksi vielä tosi märkä niin nurmikon leikkuu tapahtui siten että  yksi työntö eteen ja toinen taakse koska muuten olisi leikkuri tukehtunut ja sammunut...jonka se teki kuiten joka tapauksessa....
 Koska normaalistikin tuon nurmikon leikkuu kestää useamman tunnin niin tällä kertaa se leikkuu aika kaksin kertaistuikin...Lopuksi siihen jäi vielä nuo karseen näköiset heinäkarheet jotka piti ainakin tästä talon edestä haravoida pois, koska muuten nuo olisi tulleet koirien jaloissa sisälle....


Koska alkoi välillä tuo hermo olla jo aika pinnassa niin puolessa välissä tuota nurmikon leikkuuta oli pakko käydä keittämässä kahvit ja koska ajattelin että suklaa yleensä vähän helpottaa tuota veetutusta niin nappasimpa sitten tuon joskus leivontaan ostamani tumman suklaanlevyn tuolta kaapista kahvin seuraksi....No eihän se mikään maku elämys kyllä ollut, mutta kyllähän se kahvin kanssa meni ja vähän se lievitti myös tuota veetutusta.....


Että tämä nurmikon leikkuu ei tuntuisi liian helpolta niin pitihän sen vielä sitten hajotakin eli otti ja napsahti tuon sammutusvaijeri poikki kokonaan ja eihän siinä auttanut kuin tehdä korjausoperaatio ihan itse ja käydä nippuside jolla kiristin nuo kaksi osaa yhteen ja näin ollen leikkuri toimii taas muttei sammu, eli jos halutaan että tuo leikkuri sammuu niin nippuside poikki ja uusi tilalle seuraavalla kerralla....Tässä välissä tulee kyllä mieleen että onneksi meikäläisellä ei mene sormi suuhun tällaisissa asioissa, vaan pystyy itse korjaamaan eikä todellakaan tarvitse minkäänlaista kaksilahkeista näihin hommiin....

No vaikka oli todella mielenkiintoista tuo nurmikon leikkuu niin tulipahan samalla ihasteltua muutamia uusia liljoja joita oli taas yllättäen tulla tupsahdellut tuonne puutarhaan...Tämäkin lilja oli tosi ihana vaikkakin sade oli sitäkin jo vähän piiskannut....

 Kun vihdoinkin sain tuon nurmikon ajettua niin sitten olikin seuraavaksi kesähuoneen siivous, osa siellä olevista amppelitomaateista oli sen verran jo kuivaneet joten ne saivat lähteä ja niissä olevat raa'at tomaatit keräsin erilliseen astiaan jospa ne vaikka kypsyisivät siinä....
Kaikki kesäkukat olivat vielä tosi kivassa kunnossa kesähuoneessa joten ne saivat vain vettä ja voivat olla siellä vielä toistaiseksi.... Ulkona olevis kesäkukista minä vähän nypin noita kuivaneita kukkia pois ja osa parvekelaatikoissa olevista petunioista piti heittää jo pois koska ne oli sade piiskannut tosi pahan näköiseksi eikä niitä enää jaksanut katsella.....Kyllä noissa ulkohommissa menikin sitten kokonaan se vapaapäivä.....

Seuraavaksi olikin sitten edessä siivous sisällä, eihän sielläkään oltu viititty mitään tehdä joten eikun hommiin vaan.....Voimat alkoivat olla jo aika vähissä kaiken tämän puurtamisen jälkeen joten arvelin että tekaisempa välillä jotain ruokaa ja istahdan alas....No yllätys yllätys eihän meillä ollut jääkaapissakaan yhtään mitään....Ei helvetin helvetti sanon minä...ei auttanut kuin vaihtaa vähän siedettävämpiä vaatteita päälle ja kaahauttaa autolla ruokakauppaan.....

Onneksi paikallisessa k-marketissa oli nuo Ben&Jerry jäätelöt tarjouksessa 10 € 3 kappaletta, joten en malttanut olla ostamatta.....vaikka olinkin jo aloittanut herkkulakon, mutta jospa tämän päivän uurastus olisi edes vähän polttanut noita entisiä kaloreita ja voin hyvällä omalla tunnolla nauttia yhden näistä herkuista.....
Niimpä sitten kotiin päästyäni otinkin itselleni hetken omaaaikaa ja istahdin sohvalle nauttimaan omasta herkullisesta Ben&Jerry jäätelöstä, olinhan sen todellakin ansainnut....

 Siinä nurmikkoa leikatessani syyshortensian pari oksaa oli kaatunut maahan  joten kävin ne leikkaamassa ja samalla huomasin että noin kauniita liljoja kukkii myös tuossa samaisessa kukkapenkissä. Niimpä sainkin nätin kimpun tuohon olkkarin pöydälle noista syyshortensian ja liljan kukista.....


Maanantaina sieltä lapsen ja lapsenlapsen luota palaillessa pyörähdin matkalla tien vieressä olevaan kynttiläpajaan sieltä on ystävätär tuonut minulle aikaisemmin nuo kantotalon peikko asukkaat joten ajattelin jospa sinne olisi tullut uusia vähän erilaisia peikkoja lisää. No olihan sinne niimpä sieltä lähti sitten mukaan pari uutta peikkoa jotka tänä päivänä muuttivatkin sitten asumaan noiden kolmen kaverin kanssa tuohon kantotaloon....

Tämmöinen oli yksi uusi tulokas joka saapui asustelemaan tuohon kantotaloon....

Toinen uusi tulokas on tuossa kivien juurella nojailemassa ja ottamassa rennosti...


Nyt on kantotaloilla yksi iso peikko joka valvoo tuolla parvekkeella noita pienempiä...Sitten on nämä pienemmät: yksi joka on puutarhahommissa.....toinen joka on vähän laiskan sutjakka ja makoilee vaan tuossa puutarhapenkillä....kolmas joka miettii portaiden juurella että mihinkähän sitä tänään lähtisi sekä neljäs joka ottaa rennosti ja katselee maailman menoa kiven päällä..... Luulen että tämän kesän asukkaat ovat nyt tässä ehkä ensi kesänä tulee lisää ja heille voisi kehitelläkin jotain uutta kivaa....Mutta nyt nämä tämän hetkiset asukkaat toivottavat kaikille oikein kivaa syksyä ja lähtevät sitten talvi unille kun talvi koittaa (eli painuvat sisälle tuonne taloon 😂😃😂)

Tämmöistä oli meillä taas nämä kaksi viikkoa, anteeksi että nyt tämä blogi on melkein kokonaan hehkutusta tuosta meidän pienestä mummon mussukasta, mutta kun hän on vaan niin ihana....

Oikein ihanaa syyskuuta kaikille ihanille lukijoilleni ja toivottavasti tulette vielä uudelleenkin minun tarinoideni pariin....Yhtään en nyt kyllä osaa sanoa mitä on seuraavaksi luvassa koska tämä kuukausi mennään nyt vähän tälleen hiljalleen, ehkä jotain syksyistä sisustusta kehitellään kenties....Mutta älkää huoliko jotain minä tänne joku päivä tuherran.....


2 kommenttia:

  1. Voi kiitos �� hän on kyllä niin ihanan suloinen että olen niin onnellinen ❤ tästä pikkuisesta.

    VastaaPoista

Olisi kiva lukea käynnistäsi blogissani...Olisitko kiva ja jättäisit jäljen käynnistäsi..:)