Hae tästä blogista

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Lahden koiranäyttely ja kun Cavalier hulluus iskee niin sille ei voi mitään......



Vaikka elämä on potkinut päähän välillä oikein kunnolla tässä viime aikoina ja tuntuu että voimat ovat sekä henkisesti että fyysisesti todella loppu niin siitä huolimatta sitä vaan ihmeenkaupalla jaksaa vieläkin pysyä pystyssä ja antaa mennä porskuttaa.  Kuusi viikkoa on painettu täysillä sekä töissä että kotona siihen samaan saumaan vielä tehden töissä kahden ja välillä neljän hengen työt, mutta onneksi on tämä ihana harrastus joka vie ajatukset välillä pois kokonaan noista töistä ja sitten taas jaksaa uudella innolla tehdä työnsä melkeimpä uudella innolla.

Vaikka töissä on ollut rankkaa ja vapaa-ajallakin vitutuskäyrä on joskus huipussaan niin kaikki muuttuu aina vähän paremmaksi kun käväisee noiden rakkaiden karvakorvien kanssa tuolla matkojen päässä näyttelyissä ja viettämässä laatuaikaa pikkuisen Melissa tyttösen luona.

Eli tällä kertaa pyörähdettiin Nupun, Nitan ja Kustin kanssa tämän vuoden ensimmäisissä näyttelyissä Lahdessa tuossa tammikuun puolivälissä. Mitään ihmeempiä sijoituksia en sieltä odottanutkaan meidän saavan,  mutta kuitenkin tällä kertaa nämä tuomaroinnit olivat todellakin pohjanoteeraus ja näin ollen nämä tuomarit saivat nimensä minun tuomareista pitäämäni mustaan listaan. Eli tämä tarkoittaa sitä että meidän ei todellakaan tarvitse näille tuomareille näyttäytyä tämän jälkeen...

Ensimmäisenä oli Kustin vuoro joka meni melkein hienosti näin elämänsä kolmansissa näyttelyissä. Virtaa riitti kuin pienessä pitäjässä tämän pikku herran kulkemisessa ja esiintymisissä mutta osasi se välillä rauhoittuakin ja esiintyä suht kunnolla. Nämä kuvat oli ottanut ihana ihminen Leena Rahkamo siellä näyttelyssä ja jakoi ne sitten tuonne Facebookin Cavalierien näyttelytulokset ryhmään, olin todella otettu että hän oli ottanut noista meidän karvakorvistakin kuvia, koska ikinä ei ennen ole kukaan meidän koirista kuvia ottanut noilta näyttelypaikoilta. Olen tosi kiitollinen hänelle.

Eli Näyttely: Lahden Talvinäyttely, 13.1.2019 Lahden Messukeskus. Tuomarina: Maija Mäkinen.
JUN EH-2

Arvostelu: 10 kk, Hyvä koko, mutta vielä kauttaaltaan kapea. Hyvä pää, silmät ja purenta. Lempeä ilme. Pysty lapa, muuten hyvin kulmautunut. Vielä kevyt runko, sopiva luusto. Hyvä häntä. Hyvä karvan laatu, mutta rungossa voisi olla enemmän valkoista. Liikkuu reippaasti, mutta kapeasti takaa ja edestä. Käyttää hyvin häntäänsä. Tarvitsee aikaa. Hyvä käytös.



Kyllä se välillä lopetti sen riehumisenkin ja esiintyi ihan kunnolla. Tässä on todistuskin siitä...


Liikkuessakin se välillä rauhoittui ja käveli tosi ylpeänä.


Mutta se hyvä käytös...hah hah haa...No sallittakoon hänelle onhan hän vasta 10 kuukautinen höppänä poika...


Seuraavana olikin sitten Nitan vuoro joka oli kyllä tosi reipas ja olin ylpeä tästä tyttärestä vaikka oli silläkin vielä välillä virtaa, mutta hyvä niin.

Näyttely; Lahden talvinäyttely, 13.1.2019 Lahden Messukeskus, Tuomarina Maija Mäkinen.
Leinottaren Adalmiinan Helmi  JUN EH
Arvostelu: 13 kk, Feminiininen juniori jolla hyvät mittasuhteet ja ylälinja. Narttumainen pää, tummat silmät. Kuono voisi olla hieman täyteläisempi silmien alta. Oikea purenta, hyvin pienet hampaat. Kaunis kaula. Tasapainoiset kulmaukset. Runko tarvitszee aikaa. Liikkuu hyvin edestä, mutta hyvin ahtaasti takaa. Käyttää hyvin häntäänsä. Erinomainen karvanlaatu. Ruskea väri saisi olla rikkonaisempi. Miellyttävä käytös.




Niin oli Nitan ja Kustin osiot suoritettu ja nämä sankarit joutivat kärriin huilaamaan, niimpä he päättivätkin alkaa kuorsaamaan sillä aikaa kun me Nupun kanssa odottelimme vuoroamme. Olin itse tosi ylpeä tästä kaksikosta koska oli pitkä aika kun oltiin kehässä oltu viime kerralla ja varsinkin Kusti joka vasta aloitteli tuota näyttelyuraansa niin hänelle suotakoon välillä se riehuminenkin...


Seuraavana olikin sitten Nupun vuoro ja voi sanoa ettei meillä ollut onni matkassa tälläkään kertaa.. Nuppu esiintyi ainakin omasta mielestäni tosi hyvin eikä hirveästi arastellut pöydällä tuomariakaan eikä varsinkaan ärhennellyt sille niinkuin siellä Pietarissa muutama viikko sitten tapahtui. Mutta arvostelu meni kyllä ainakin omasta mielestäni niin penkin alle kuin vain voi mennä, eipä ole noin huonoa arvostelua tullut tälle pikku riiviölle vielä kertaakaan mutta jotenkin nuo Suomalaiset miestuomarit ei ole koskaan pitäneet meidän koirista, joten tämän tuomarin nimi menee suoraan kyllä muiden Suomalaisten miestuomareiden kanssa samaan riviin tuonne mustallelistalle. 

Näyttely: Lahden Talvinäyttely, 13.1.2019 Lahden Messukeskus. Tuomarina: Mustonen Kimmo.
NUO EH.
Arvostelu: Erittäin hyväntyyppinen, hieman pitkäruokoinen narttu. Purenta ok. Varsin hyvänmallinen pää, miellyttävä ilme, hyvät silmät ja korvat. Selkä saisi olla suorempi, lanneosa köyristyy varsinkin liikkeessä. Hieman alaskiinnittynyt häntä. Sopiva rungon ja luuston vahvuus. Sopivasti kulmautunut. Hieman pitkä lanneosa. Liikkuu hyvällä sivuaskeleella, mutta hieman ahdas takaa. Miellyttävä käytös.


Niin tuli Lahden reissu heitettyä ja saatiin taas pari tuomaria mustalle listalle. Näin ne vähenee nuo Suomalaisettuomarit joten kohta saadaan vaan makailla kotona ja lopetella nämä näyttelyhommelit kun kukaan tuomari ei tykkää meidän koirista. Mutta onneksi minä itse tykkään ja tiedän etteivät nämä ole mitään EH:n koiria joten nämä tuomarit haistakoon pitkät...

Reissu oli rankka niin emännällä kuin koiruuksillakin joten mikään ei rentouta mieltä niin kuin tämä karvapeitto emännän päällä sohvalla kaiken tämän jälkeen....


Seuraavaksi ihastellaan vähän puutarhaa kun talvi ja lumi on tehnyt sinne taideteoksia.... Tämä suihkulähde on kietoutunut lumivaippaan aivan sanansa mukaisesti.


Voiko mitään kauniimpaa olla kuin Suomen talvi ja lumi, vaikka tätä lunta alkaa kyllä olla jo omaksi tarpeeksi. Kolme kertaa olen käynyt tuon aidan vierustankin kaivamassa jo tänä talvena ja näyttää siltä että vielä pitää varmaan ainakin pari kertaa käydä sitä juoksuhautaa kaivamassa ettei tämä Nella neiti pääse lähtemään livohkaan. Eikä varmaa ole tuosta Kustistakaan että pysyykö se näiden aitojen sisäpuolella jos on vaan mahdollisuus pomppia aidan yli, niin tuntuu nauttivan tuosta lumesta ja vapaana olosta, sempä takia olenkin käynyt Kustin meille parina viikonloppuna rallaamaan noiden tyttöjen kanssa ja kyllä se on nauttinutkin tuolla pihalla juoksemisesta täysin sydämin...


Voiko olla rakastettavampaa kuin nämä kaksi suloista junioria mamman viekussa sängyssä. 


Jos ihaillaan kun pikkuinen vauva nukkuu kun se on niin hellyyttävä, niin eikö voi myös ihailla kahta Cavalieria kun he nukkuvat hyvässä sovussa kainalossa. Tässä Netta on ottanut pikku Kustin  viereensä tuutimaan...


Entäs tämä sitten, meidän rakas rokkimimmi Nella. Siinä se pojan kainalossa nukkuu niin ihanan rakastettavana...


Nitta on taas päässyt mamman viekkuun nukkumaan suloista untansa.


Jos on Cavalierit suloisia nukkuissaan niin entäs tämä pikkuinen Chihutyttö sitten, voiko olla suloisempaa näkyä...On kuin pieni oravanpoikanen, pörröhäntänsä kanssa.


Tässä oli vähän Cavalieri kuulumisia miten meillä näiden rakkaiden karvakorvien kanssa asustellaan. He ovat niin ihania että Cavalierhulluus iskee myös kaikkeen sisustuskamaankin pikku hiljaa, meillä ei siis ole ainoastaan koirina Cavalierieja vaan se myös alkaa näkyä kohta kaikessa muussakin mitä meille ilmaantuu....

Tässä esimerkiksi uusi tyyny olohuoneen sohvalta. Tämän ihanuuden löysin netin ihmeellisestä maailmasta eli Wishin kiinakaupasta...Tämä on kyllä kaikkein kaunein tyyny mitä olen ikinä nähnyt ja tämä istuu meidän sohvalle kuin nämä oikeatkin Cavalierit. Eikä tässä vielä kaikki vaan lisää löytyy....


No jos on kaksi Cavalierityynyä sohvalla niin löytyy sieltä yksi myös tällainen Chihuahua tyyny jossa on aivan ihana teksti ja kuva on täydellinen Nupun kuva...Tämäkin tyynyt on bongattu Wishiltä...


Seuraavan löydön tein myös tuolta netin ihmeellisestä maailmasta. Eli erinäköisiä ja kokoisia naulakoita voi teettää omien lemmikkien roduista.

Desingmed & Handmade by Maisa teki tilauksesta meille tämän hienon Chihuahua & Cavalier Kingcharlesinpanieli naulakon, kaikille karvakorvien takeille ja hihnoille. Aivan mahtava oli palvelu sai itse toivoa millaisen naulakon haluaa ja minkälaisilla koukuilla. Koeversionkin näin ennen täydellistä naulakkoa ja oli myös tosi nopea toimitus. 




Itse halusin tuon viirin jossa on molemmat rodut edustettuna ja sitten tuon tekstin sekä nuo koukut ovat täydelliset. Tuli muuten aivan upea, lopuksi kirjoitin valmiiseen naulakkoon dymolla koiriennimet ja lopputuloksesta tuli tosi hieno.



Vaikka on ollut rankat työviikot takana ja välillä on tehty neljän hengen työtkin yksinään niin kun sitten pitkästä aikaa kahden viikon työputken päästä saa kolme vapaata jotka on tarkoitus vaan nauttia ja levätä niin eihän se todellakaan mennyt niin. 
Oli ihanaa kun torstaina pääsi töistä ja käväisi salilla, sen jälkeen tulla kotiin kun koti oli siivottu ja sai vaan nauttia puhtaasta kodista eikä tarvinnut ajatella että taas huomenna töihin tai pitää siivota koti, vaan voi ottaa lasin valkkaria ja istahtaa sohvalle karvakorvien kanssa nauttimaan puhtaasta kodista ja tulevista vapaapäivistä, se se vasta oli ihanaa.

Seuraavana päivänä oli siis vapaa päivä joten sitten piti tehdä kaikki rästissä olevat työt heti pois, että viikonlopun voi vaan rentoutua ja nauttia vapaista. Ensimmäinen hommahan olikin tämän naulakon laittaminen paikoilleen.


Tämä näyttää ihan pikkulasten naulakolta jossa on sekä tyttöjen takkeja kuin myös poikien. Mutta nyt ovat kaikki takit järjestyksessä ja jokaiselle karvakorvalle löytyy lenkille lähtiessä oikea puku.
Olen enemmän kuin tyytyväinen, kun kaikki on järjestyksessä eikä tarvitse mistään laatikon pohjilta etsiä näitä takkeja ja hihnoja, vaan ne löytyy kätevästi tuosta naulakosta.


Seuraavaksi halusin vaihtaa nuo olohuoneen "jouluverhot" pois ikkunasta ja niimpä silittelinkin seuraavaksi nämä ihanat Vallilan luontopolkuverhot takaisin ikkunaan. 


Vaikka tässä näyttää tosi pimeältä niin ette voi edes kuvitella miten valoisaksi ja raikkaaksi tuli olohuone noiden verhojen avulla. 


Tässä vielä tämä meidän koiratyynyjen kavalkadi olohuoneen sohvalla...Ai että minä tykkään ja luulen että vielä siihen tulee lisää noita tyynyjä, kunhan löydän jostakin uusia kivoja...


Sitten takaisin tuonne internetin ihmeelliseen maailmaan, Facebookin kautta löysin tämän ihanan näyttelyhihnojen tekijän Tyylivoitto, se oli nimeltään ja se mainosti näitä ihania ruusukullanvärisiä näyttelyhihnoja, näille oli heti myynyt sydämeni ja pitihän se Nupulle ja Nitalle nämä ihanat ruusukullan väriset näyttelyhihnat teetättää....


Hihnojen lisäksi teetätin myös tällaisen numerolapun pidikkeen, vaikka itse pidän sitä varmaan kuitenkin jakussa tai neuleessa koska minulla on numerolapulle ihan oma systeemi. 


Nää on kyllä aivan ihanat ja näitä testataan sitten seuraavissa näyttelyissä että mennäänkö tyylillä voittoon niinkuin valmistajan nimikin sen kertoo....


Seuraavana hommana vapaa päivälle sattui tämä kodinhoitohuoneen verho, olin jo pitkään katsellut sillä silmällä että eiköhän tuon verhon vaihto olisi jo ajankohtainen, johan se tuossa on usemman vuoden ollut. No nyt ne kyllä vaihtuu sen olin päättänyt.


Kun nyt vapaapäivän kunniaksi aloin samalla siivoamaan noita kaappeja niin löysin sieltä nämä vanhat pitsiverhot ja ajattelin että kokeilempa niitä tuohon ikkunaan miltä ne näyttäisi. 
Mutta nehän kävivät siihen tosi hienosti ja olin ihan innoissani että nämä vaihan tähän. En tiedä teidän mielestä oliko tämä ihan fiasko valinta mutta ainakin itsestäni nämä verhot ovat täydelliset ja aina kun tähän huoneeseen tulee,  niin jotenkin vain tulee hyvä mieli koska nämä antavat tosi paljon valoa ja uutta ilmettä tähän muuten ankeeseen huoneeseen....


Eikä tämän huoneen sisustaminen noihin verhoihin loppunut vaan pesaisin nuo vanhat olohuoneen sohvatyynyt ja asettelin ne tuohon kodinhoitohuoneen penkille vähän niinkuin selkänojiksi ja siitäkin tuli vähän uutta ilmettä tuohon huoneeseen ja ainakin itse tykkään tuostakin valinnasta...


Kun vapaapäivän kunniaksi oli vähän sisustettu ja muutamat kaapit siivottu niin intoa oli vaikka muille jakaa, eikä rankat työviikot tuntuneet tällä kertaa enää missään joten lisää hommia piti keksiä. 

Seuraavaksi meninkin tarkistamaan tuonne peräkammariin että olinko onnistunut talvettamaan viime kesäisiä pelargonia ja yllätys oli todella suuri kun löysin sieltä tämän näyn. Melkein kaikki pelargonit olivat hengissä....Nyt eikun näitä hoitelemaan että pysyvätkin hengissä ensi kesään asti. Ei varmaankaan muuta kuin rakkautta ja substralia vai miten se menikään....Näätte varmaankin sitten keväällä onko nämä vielä silloinkin hengissä ja aloittelemassa uutta kesää kukkimalla minun puutarhassani...


Koska tässä postauksessa olen luvannut teille kertoa tästä Cavalierhulluudestani niin tässä sitä vielä lisää... Kyllä ne nuo meidän lapsetkin tietää mitä äiti haluaa, sain nimittäin tämän Cavalierin saunamittarin jouluna joululahjaksi pojaltani ja sain sen laitettua vihdoinkin tuonne saunan seinälle....Vaikka tällä hetkellä ei meidän cavalauma enää käykään saunassa, niin ainakin siellä kuitenkin voimme nauttia yhdestä cavalierista...


Ja vielä lisää cavalieria, löysin nämä ihanat cavalierkorvikset myös tuolta netin ihmeellisestä maailmasta eli Wishiltä...Nää on kyllä aivan huippu ihanat. 

Yritin myös löytää samantyyliset chihuahuakorvikset mutta ei ollut kuin lyhytkarvaisia versioita ja niistä en tykkää. En tarkoita että en tykkää lyhytkarvaisista chihuista vaan tarkoitan että koska Nuppu on pitkäkarvainen niin haluaisin myös pitkäkarvaisen chihukuvaisetkorvikset. Jos joku löytää tai näkee jostakin tällaiset samanlaiset pitkäkarvaiset chihut niin voi vinkata.



Nyt on vapaa päivät vietetty ja on sitä levättykin vaikka on paljon kyllä tullut tehtyäkin. Nyt jaksaa uudella innolla aloittaa ensi viikon työt kun on vähän saanut ladata akkuja...

Joku voi tämän postauksen jälkeen sanoa että voiko ihminen olla noin hullu noiden cavojen perään niin voin sanoa että kyllä voi...Yleensä en hirveästi kirjoittele mitään ostoksiani koska jotenkin tuntuu että pitää lesoilla siitä että on jotakin ostellut mutta nämä olivat kyllä niin ihania että halusin kirjoittaa näistä teille jos vaikka joku muukin haluaisin itselleen hommata tollasia...

Oikein ihanaa tammikuun viimeistä viikkoa kaikille lukijoilleni, tavataan taas joku päivä ehkä helmikuun puolella. Luulen että nyt taas painetaan täysillä tuolla työrintamalla eikä mitään ihmeellistä tapahdu samaan aikaan, mutta kirjoittelen taas jos jotain kirjoittelemista löytyy....





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olisi kiva lukea käynnistäsi blogissani...Olisitko kiva ja jättäisit jäljen käynnistäsi..:)